Vaivihkainen ympäristökatastrofi
      - Aavikko Voittaa -

 

"Billy" Eduard Albert Meier"

FIGU
Freie Interessengemeinschaft
Semjase-Silver-Star-Center
CH-8495 Schmidrüti
Schweiz/Switzerland




Ympäristökatastrofit ja kaikki muut vastaavat ongelmat kuten ilmastonmuutokset, otsonikerroksen tu- houtuminen, veden saastuminen, nälänhädät, energiapulat, epidemiat, taudit, muukalaisviha, rasismi, naisten syrjintä, lasten hyväksikäyttö, eläinten kidutus, eripura ihmiskunnan keskuudessa, sota ja rikollisuus, jne. jne., ovat jo monia vuosikymmeniä sitten ennakoitu tapahtuviksi. Mistä johtuviksi kaikki nämä vahingot voidaan oikein katsoa? Kiistattomasti, niiden yksi ja ainoa syy on ihmiskunnan elämää vastustava, alati kasvava ylikansoitusongelma, sillä siitä johtuu pakottava, lisääntynyt tarve kaikelle kuviteltavissa olevalle. Tämä tasaisesti laajeneva suuremman tuotannon tarve johtaa kasvavassa määrin suurempiin, loputtomiin, ylivoimaisiin vahinkoihin. Ylivoimaisiin, sillä parannusyritykset kunkin ongelman selvittämiseksi ovat yleensä hyvin puolinaisia, poliitikkojen, ammattijohtajien ja muiden asemien säilyttämiseksi; näille ihmisille annetaan lisäksi valtavia varoja, jotka he - tottakai - johtavat omiin taskuihinsa.

Yhtälailla, ympäristövahinkojen lievitysyritykset eivät yleensä ole mitään muuta kuin järjettömiä pyrkimyksiä tilanteen oireita vastaan taistelemiseksi - eivätkä muuta kuin hyödyttömiksi tuomittuja toimenpiteitä, sillä yhtäkään vastoinkäymisistä ei leikata juuresta ja tuhota. Sen sijaan oireita vastaan hyökätään vain apaattisesti vakaumuksettomaan tyyliin, teeskentelyn jatkamiseksi kansaa kohtaan. Siksi hyvin paljon vakavampia vastoinkäymisiä sekä lähi- että kaukaisemmassa tulevaisuudessa on ennakoitu tapahtuvaksi kaikin tavoin jo nykyään. Sama pätee myös nälänhätiin, jotka monen vuosikymmenen ja vuosisadan ajan ovat toistuvasti kiertäneet pitkin Maata. Tulevaisuudessa ne tulevat tuhoisammiksi lakkaamattoman kansoituksen lisääntymisen myötä, joka - kaiken muun yläpuolella - on juuri SE alkulähde jokaiseen Maan kohtaamaan vastoinkäymiseen ja katastrofiin. Tämä onnettomuus täytyy pienentää maailmanlaajuisen, herpaantumattoman ohjelman keinoin syntymien pysäyttämiseksi, ja vähentää sitten tarkoitushakuisen ja kansainvälisen maailmanlaajuisen syntyvyydensäännöstelyn turvin, kunnes noin 529 miljoonan ihmisen kansoitusmäärä on palautettu - mikä on planeetan koolle ja luonnolle sopiva kansoitusmäärä.

Maan ihmisten mielettömyyden johdosta, jotka lisääntyvät hallitsemattomasti kuin jänikset, kaikenlaisia katastrofeja on nyt ennakoitu tapahtuvaksi lähi- ja kaukaisemmassa tulevaisuudessa, ja Maan aavikoituminen täytyy laskea myös tähän skenaarioon. Kasvavassa määrin enemmän viljelymaita, laitumia ja metsiä kautta Maan kaikkien maiden, tulee muutetuiksi hedelmättömiksi aavikoiksi. Nykyään, 70 maailman kuivista seuduista on rappeutunut aavikoksi. Tämä tekee yli 3.6 miljardia hehtaaria (8.6 miljardia eekkeriä). Yli 1.3 miljardia ihmistä uhkaa nykyään nälkiintyminen - se on yksi (1) viidestä (5)! Ei ainoastaan noin 400 miljoonaa ihmistä kärsi vieläpä nälästä tai kohtaa pakotetun maastamuuton, vaan maa jolla he elävät on muodostumassa autiomaaksi aavikon tunkeutuessa puolikuiville alueille joita he vielä hyödyntävät.

Pureva tosiasia on:

Viljelysmaan muuntautuminen aavikoiksi ja kuiviksi

alueiksi on yksi Maan suurimmista ja

vakavimmista ympäristökatastrofeista nykyään!

 

Siitä seuraavat johdannaiset tulee ottaa hyvin, hyvin vakavasti.

Usein tiedemiehillä ja maallikoilla yhtälailla on kuitenkin täysin virheelliset käsitykset koskien näitä asioita. Näin ei yksinkertaisesti ole tapauksissa, joissa aavikot muka syntyvät jättimäisten, tunkeutuvien hiekkadyynien keinoin, jotka hautaavat väkisin alleen hedelmällistä maata. Virheellinen uskomus on esimerkiksi se, että Saharan autiomaan rintama liikkuu vuosittain etelään halki Afrikan enemmän tai vähemmän Senegalista Etiopiaan.

Aavikot ovat aina levinneet jaksoittaisten aikavälien kuluessa, tottakai, erityisesti äärimmäisen kuivuuden aikoina. Kun riittävä sademäärä on tarjolla, tapahtuu kuitenkin automaattisesti päinvastaista; molemmat ovat täysin luonnollisia ilmiöitä, jotka ovat vallinneet niin kauan kuin aavikot ovat olleet olemassa. Silti aavikoituminen on täysin eri ilmiö. Tässä tapauksessa täysin uusia aavikoita ja kuivia alueita syntyy aavikoitumisen myötä, jolloin normaalisti enimmäkseen kuivat, mutta muutoin kuitenkin yhä hedelmälliset puolikuivat alueet kuivuvat täysin ja muuttuvat hiekaksi. Prosessi ei ole kuitenkaan rajoittunut Gobin autiomaahan, Saharaan tai muihin laajoihin aavikkoalueisiin. Aavikoitumista, eli uusien aavikoiden muodostumista, tapahtuu myös esimerkiksi Bulgariassa, Romaniassa ja Etelä-Espanjassa sekä Turkissa. Nämä ovat vain neljä lähes sadasta maasta joissa yhä enemmän viljelyskelpoista maata muuttuu kasvavassa määrin aavikoiksi ja kuiviksi alueiksi. Vakavin uhka tässä suhteessa vallitsee Aasiassa, johtuen tämän alueen korkeasta asukastiheydestä, joka alinomaa jatkaa lisääntymistään. Aavikoitumisprosessi on kuitenkin edistyneimmillään Afrikassa. Yksin aavikoitumisesta seuraava maailmanlaajuinen vuosittainen vahinko on valtava ja se on arvioitu noin 45 miljardiksi dollariksi; 22 miljardia dollaria tuosta vahingosta tapahtuu Aasiassa; noin 10 miljardia dollaria Afrikassa; 6 miljardia dollaria Pohjois-Amerikassa; 3 miljardia dollaria sekä Australiassa että Etelä-Amerikassa; jopa Euroopan vahinkoarvion täytyy olla yli 1 miljardia dollaria.

Luonnollisesti, kuivuudet ja muut ilmastolliset vaikutteet edistävät aavikoiden ja kuivien alueiden muodostumista. Ja kuitenkin pääsyy aavikoiden ja kuivien alueiden muodostumiselle monissa osissa maailmaa on ensisijaisesti ja pohjimmiltaan ihmisissä itsessään, sillä he eivät ainoastaan aja rikollisesti ja piittaamattomasti asukaslukujaan huimaaviin suhteisiin, vaan he tuhoavat maata lisäämällä väkisin ruokatuotantoa ruokkiakseen herkeämättä kasvavat ihmismassat. Niin tehden he perkaavat maaperän täysin ja tyhjentävät sen kaikista ravinteista, antamatta maaperän elvyttää itseään tai uudistaa se keinotekoisesti tarvittavalla energialla joka myös on poistettu, jättäen maan täysin nääntyneeksi. Tilanne ei näinollen korjaudu uusien ravinteiden keinotekoisella käyttöönottamisella, koska maa vaatii myös luontaisia voimia joita ihminen ei voi palauttaa. Pidemmän päälle maaperästä poistetaan paljon enemmän kuin mitä voidaan milloinkaan korvata. Maaperä käytännöllisesti katsoen kuolee, ja tämä johtaa autioiden joutomaiden kehittymiseen.

Ihmisten rikoksen, laajan aavikoitumisen ja luonnon tuhoamisen taustalla piilee yksinomaan häikäilemätön, vastuuntunnoton ahneus. Tämä on ilmiselvää erityisesti esimerkiksi Argentiinassa, jossa laajoja alueita vuokrataan lyhyiksi ajoiksi suuren mittakaavan viljely-yrityksille. Maksimoidakseen voittonsa, he käyttävät - keplottelemalla ja konnuuttelemalla - kaikkia mahdollisia keinoja, mukaanlukien luonnossa kiellettyjä ja luonnolle vahingollisia, jättäen maan täysin tyhjäksi peratuksi aavikoksi tai kuivaksi joutomaaksi vain muutamaa vuotta myöhemmin.

Afrikkaa tarkasteltaessa todisteet osoittavat, että valtava ylikansoitus luo tuhoisaa vaikutustaan sielläkin. Yleinen puutteenalaisuus Maassa on kuitenkin todennäköisesti suurimmillaan Afrikassa, mikä johtuu tuon maanosan ja sen asukkaiden riistosta suuressa määrin valkoisten, hyvinvointi-teollisuusmaiden toimesta. Sen seurauksena suuret osat Afrikan asutuksesta on pakotettu korjaamaan suurinta mahdollista satoa huvenneesta maaperästä yksinkertaisesti pysyäkseen elossa. Siitä johtuen maaperä on tullut ylikulutetuksi, mikä on johtanut sen ravintoaineiden täydelliseen tyhjentämiseen ja kuolemaan. Siitä seuraa tuhoisa noidankehä: mitä nopeammin kansoitus lisääntyy, sitä puutteenalaisemmaksi kansoitus muuttuu! Mahdollisuudet toimeentuloon eivät ole saatavilla, kuten eivät kaikenlaiset perustarpeetkaan tai muut tarvikkeet.

Näinollen ihmisten täytyy hyökätä maaperän kimppuun kylvämään ja korjaamaan siitä ravintoa.

 

MITÄ ENEMMÄN RAVINTOA IHMISET MAASTA OTTAVAT, SITÄ NOPEAMMIN MAAPERÄ KUOLEE

JA MUUTTUU JOUTOMAAKSI!

 

Maaperästä tulee todellakin yhä tuottamattomampi ja se rappeutuu hitaasti mutta varmasti kunnes on täysin tuhoutunut. Koska ylikansoitus jatkaa kasvamistaan rajoittamattomasti Ihmiskunnan rikollisen järjettömyyden vuoksi, ei esiinny tulevaisuudennäkymiä jotka voisivat vähentää ja pysäyttää seuraavat

katastrofit ja miljardien ihmisten puutteenalaisuuden ja nälkiintymisen! Täten on hyvin vähän toivoa vaivihkaisen viljelysmaa-alueiden tuhoutumisen suhteen, yhdessä niiden käyttökelpoisten, vaikkakin jo niukkojen, maaperien kanssa. Samaan aikaan ihmiset jatkavat töppäilyään ahneudessaan ja hallitsemattomassa, kanien kaltaisessa lisääntymisvimmassa, omistamatta yhtä ainoaa ajatusta näiden katastrofien ja enteellisten tapahtumien takana oleville perussyille.

Ympäristökonferensseja pidetään, kuten Riossa (Brasiliassa) vuonna 1992; aavikoitumiskokouksia kuten Pariisissa (Ranskassa) vuonna 1994; tai Ilmasto-huippukokous 28. maaliskuuta - 7. huhtikuuta 1995, Berliinissä (Saksassa), joka ahmaisi 50 miljoonaa US-dollaria! Ne ovat täysin järjettömiä ja hyödyttömiä, sillä koskaan ei saavuteta mitään tilanteen korjaamiseksi. Päätäntävallassa olevat tai muut vastuunalaisissa asemissa, asuvat kalliissa hotelleissa, elävät hyvää elämää, poseeraavat kameralle ja - päättömän teeskentelyn jatkamiseksi edelleen - antavat mielettömiä ja latteita puheita sanomatta milloinkaan todella mitään arvokasta. Tästä syystä ei milloinkaan synny minkäänlaisia ratkaisuja. Poliitikot, taloudelliset neuvonantajat ja monet muut konferensseissa ja huippukokouksissa tekevät yksinkertaisesti itselleen ja egolleen miellyttäviä päiviä veronmaksajien kustannuksella, kansan nääntyessä kotona ja veronmaksajien toisissa maissa työskennellessä ja raataessa maksaakseen osallistujien huvista ja ajanvietteestä. Moiset konferenssit ja huippukokoukset pohjautuvat yksinomaan suuruudenhulluuteen, mauttomuuteen ja päättömään hurskasteluun ja mielettömiin puheisiin, joissa osallistujat eivät kykene ymmärtämään omaa onttoa jaaritteluaan, saati sitten muiden osallistujien vähäjärkisiä puheita. Tällä tavoin ei milloinkaan saavuteta mitään, mikä lieventäisi vastoinkäymisiä Maassa. Todelliset syyt sille miksi onnettomuuksia ja katastrofeja tapahtuu eivät myöskään paljastu - nimittäin, että syy kaikille Maan onnettomuuksille, vastoinkäymisille ja fiaskoille johtuu suoraan Ihmiskunnan kohtuuttomasta ylikansoituksesta, mikä lopulta tuhoaa ja hävittää kaiken elämän Maassa.

 

MAA VOI ELÄTTÄÄ VAIN 529 MILJOONAA IHMISTÄ...

OLEMME YLITTÄNEET REIPPAASTI 10 KERTAA TUON MÄÄRÄN!

 

LOPETTAKAA YLIKANSOITUS!