Zimban kuulumiset Espoosta
Mä olen
Portugalinvesikoira Zimba eli Konkkaronkan Lottovoitto. Todellinen lottovoitto
taidan ollakin, niin olen kuullut emännältäni, joka on minuun todella tyytyväinen.
Olen syntynyt 19.11.2004 eli olen vielä ihan pieni.
Sisäsiistiksi opin
noin 12 viikkosena. Tajusin että kun menee hyppimään takapihan ovea vasten, pääsee
heti ulos. Ja sit kun ne hesaritkin hävisi lattialta niin uloshan ne tarpeet on
tehtävä. Varmaan ne hesarit lähtivät lattialta pois niin nopeasti kun tykkäsin
lukea niit aika rajunlaisesti. Mitä pienemmäksi ne silppus niin sitä
kiukkusempi emäntäni oli.
Kaikista kivointa on
kun menee vessaan ja ottaa vessapaperin päästä kii ja lähtee juoksee ympäri
kämppää. Kerran pääsin makkariin asti ennenkuin paperi loppu. Nykyään
tuotakaan leikkiä ei voi enää tehdä kun emäntä nosti rullan pöydän päälle.
Pari kertaa päivässä
saan hepulikohtauksia. Silloin juoksen muristen ympäri taloa niin kovaa kun
kintuistani pääsen. Kukkaruukun yli, keittiöön, sit täysii makkariin,
makkarista olohuoneeseen, tuolin taakse sit sohvalle ja sit taas takkahuoneeseen
ja kukkaruukun yli niin että mullat lentää. Se on kivointa kun saan
pumiveljeni Ressun mukaan juoksukilpaan. Vielä sille häviin mutta en kauaa.
Nirsokin olen. Emäntäni
ei tajuu et oikeasti haluaisin saada vaan samaa ruokaa kun isoveljeni Ziggy joka
kuitenkin on samaa rotuakin kun mä. Mutta se ruoka ei mulle ole kuulema sopivaa
kun on seniorinappulaa. Mä saan jotain puppyä joka ei ole yhtään niin hyvää
kun muiden nappulat. No sitä syön jotenkuten kun sinne laitetaan jotain
sekaan. Muuten en siihen koske.
Palaillaan taas kun on jotain kerrottavaa!
Zimba
Alla olevat kuvat © Nora Ojala
Kuvat © Nora Ojala