Vahingonaiheuttaja
eli niin taiteilija
Pitää kertoa itsestäni, että tulisin kuuluisaksi ja
rikkaaksi... tai... tunnetuksi...
tai sitten ihan vain siksi, että niin on tapana.
Olen 150 senttimetriä pitkä Oululainen.
Nimi kait kävi kuvistakin ilmi, olen Satu Rajatie, tyttö ja jollekin sukua.
Synnyin 1988 ja ryhdyin media-assistentiksi.
En tiedä mitä vapaa-aika on, mutta luulen että minulla se täyttyy kuvaamisella
ja
hevosten hoitamisella. Käyn tallilla 3-7 kertaa viikossa, 4-12 tuntia päivässä.
Palkalla ja palkatta. Kuvaan mielelläni bändejä, eläimiä ja ulkoilmaa.
Kuljetan mieluiten kameran ulos - kuvaan ulkona. Haluan oppia kuvaamaan.
Olin hautausmaalla kesätöissä saadakseni kamerarahat kasaan. Kuukausi
vainajien keskellä yli yhtä helvettiä, kameran omistaminen... on yhtä helvettiä
sekin.
Tulee huono omatunto, jos ei kuvaa aikoihin.
Olen ratsastanut hevosella kuusivuotiaasta asti aina. Olen
enemmän sellainen
kouluratsastaja ja tykkään kouluttaa nuoria tai vanhoja hevosia. Pidän myös
ratsastustunteja aina tarvittaessa, niin omalla tallilla kuin muillakin
talleilla.
"Oma talli" on siis Sormusten pitämä Hietasaaren Ponipiha. Siellä on tullut
paijattua
ponia jos toistakin. Nykyiset hoidokit ovat kuitenkin Koppi (1999->) ja Buran
(2006->).
Minulla on kaksi kappaletta kaneja. Toki ja The Most Famous Red
Eyed Monster, eli
Monni. Molemmat ovat uroksia ja tavattoman rakastuneita oikeaan ranteeseeni.
Adobe on luonut parhaan ystäväni Photoshopin. Tulen sen kanssa
toimeen joka
ilta. Muut ystäväni ovat ihmisiä. Minulla on myös poikaystävä, jonka kanssa
yleensä seurustelen. Irc-galleria ei ole aivan vieras nettisivu minullekaan.
Pitkään
galtsuhoroilua vastustaneena rekisteröidyin kyseiseen pahuuden tyyssijaan
vuosi-pari sitten. Eikä se suinkaan niin paha juttu ollutkaan :)
Jaarittelu se on vasta mukavaa. Nyt kun pääsin vauhtiin,
taidankin kertoa itsestäni
kaiken. Kaiken minkä muistan. Kaiken minkä täytyy varmasti kiinnostaa joitain!
Ja vaikka niin olen aina vihannut kotisivujen "minä"-osiota, MINÄ kirjoitan nyt
juuri
sellaisen. Pitkän, tekotaiteellisen, ihannoivan ja tylsistyttävän!
Musiikki
come with song in the air
Kuten useimmat ikäiseni tytöt ja pojat, minäkin olen
hulluna musiikkiin.
Rakastan musiikissa kaikkea ja kaikenlaista musiikkia. Hyvä musiikki
on kokonaisuus lyriikoita, taitavia soittajia, hyvää melodiaa, onnistuneita
kuvioita, riffejä, fillejä, kitaraa, rumpua, hikeä ja verta. Soitan itse
poikkihuilua,
en ole siis mikään katu-uskottavin rokkari...
Jos vain muutaman korvaa miellyttävän bändin mainitakseni:
10 Years
30 Seconds To Mars
Abduktio
AFI
Alkaline Trio
Anatomy of a Ghost
Apulanta
Armor For Sleep
At The Drive-In
A Wilhelm Scream
Billy Talent
Bjav
Brand New
Bullet for My Valentine
Chiodos
Coheed and Cambria
Converge
Crash
Death From Above 1979
Disco Ensemble
Elliott
Entwine
Foo Fighters
From First To Last
HURT
Ignite
Killswitch Engage
Lola Ray
Matchbook romance
Millencolin
Modesty Panel
Muse
MXPX
My Chemical Romance
Nirvana
NO USE FOR A NAME
Rise Against
Sigur Ros
Silent Drive
Snapcase
Sugarcult
The Used
Waking Ashland
Kuvia laughingista
Näistäpä sitten näkee että millainen on laughing.
Ratsastuskuvia, pärstäkuvia, työkuvia...