Mikko ja yksi niistä vaihtoehtotodellisuuksista: Championship Manager 4

KAUSI 1 2002-2003 LINCOLN 3div

Lincoln kolmannessa divarissa kaipasi kovasti manageria, joka pystyisi nuoren joukkueen avulla

saamaan nihkeän taloudellisen tilanteen kuosiin. Ensimmäisen vuoden tavoite oli vain olla tuhlaamatta rahaa ja säilyä. Vedonlyöjät veikkailivat 1/150 mahdollisuutta nousta ja pitivät yhtenä tod.näk. putoajana.

Pelaajalista kuhisi nuoria tyyppejä, joista osa onneksi vaikutti lupaavilta. Olipa joukkueessa muutama itseään tähtipelaajaksikin luulevaa. Pelaajamateriaali oli häkellyttävän kaksijakoinen. Muutama hyvä ja loput junnuliigatasoa ainakin iältään. Otin taktiikakseni kovan kierrättämisen, koska halusin miehistöstä irti kaiken siten että perinteinen talven loukkaantumissuma ei kaada koko joukkuetta. Pelaajabudjetista ei tarvinnut paljon välittää kun se oli tosi niukka. Eka kauden aikana oli sitten pakko viimeisellä kymppitonnilla hankkia keskikentälle täytemies kun keskikenttämiehille tuli pelikielto/loukkaantumissuma.

Kausi alkoi hyvin. Aloitin 4-3-3 taktiikalla (oli tosi vähän käyttökelposia keskikenttäpelaajia) ja perusmoodit olivat attacking/counterattact/direct passing/laitojen kautta. Ja tuotti tulosta. Välillä tuli rökäletappioita mutta varsinkin alun vieraspelit menivät yllättävän hyvin. Puolivälissä kautta oli saldo suurin piirtein 10-6-7 ja clubi ja fanit innoissaan. Putoamista ei tarvinnut enää juuri pelätä. Pelaajista hyökkääjä Ward oli tasaisen mainio koko ajan. Yeo teki maaleja rykäyksittäin mutta positiivisin yllätys oli tuulennopea Garfoot, joka parhaimmillaan juoksi kumoon vaikka minkä joukkueen. Keskikentältä erottui Butcher/Sedgemore - pari, joihin pystyi luottamaan kuin vuoreen. Pettymyksiä olivat etukäteen tähtipelaajat. Aina huono form/loukkaantuneina/muuten paskoja (Morgan, Willis). Maalivahti oli muuten toiminut hyvin mutta vastaantuloissa oli selvästi liian varovainen.

Cupit pelasin varamiehistöillä ja tipuin heti niistä jatkossa. Satsasin täysillä kolmosessa säilymiseen.

Ja keväällä sitten pienen loppurepsahduksen jälkeen olin iloisesti 9:s 22-9-15. Garfoot voitti sisäisen maalikuninkuuden (vaatimattomat 17 osumaa, joka johtui suurelta osin pelaajien jatkuvasta kierrätyksestä). Hyökkääjä Ward, joka oli pelannut todella tasaisesti koko kauden valittiin joukkueen pelaajaksi ja vihdoin hieman rahanyörit höltyivät johtokunnalta. Saadut 50000 siirtorahaa käytiin apulaismanagerin palkkaamiseen kun edellinen lähti sekä keskikentän ikäloppuun vanhaan mestariin (joka oli hyvä ostos) Pelaajat innoistuivat muutenkin nyhtämään (yllättävän monella loppu soppari) tuhdit palkankorotukset, joihin oli suurimmalta osaksi pakko suostua kun mandaatti uusien hankkimiseen oli next to zero. Johtokunta sitten valitteli nousseita palkkakuluja koko kauden.

Suosikkipelaajiani ykköskaudella oli Garfoot, Dene Strodder, Logan (kapteeni) sekä Sedgemore. Strodder vain sitten parin väläytyksen jälkeen paljastui täydeksi flopiksi. Reservistä ja nuorista oli kohua herättänyt Bell (16-17v), jota ajattelin seuraavalla kaudella jo kokeillakin pääjoukkueessa.

KAUSI 2 2003-2004 LINCOLN 3div

Seuraava kausi jo kokeneella joukkeella alkoi nihkeästi. Oddsit nousuun olivat 1/8. Luottoa alkoi siis olla ja johtokunta ja fanit odottelivat selvää keskikastin paikkaa.

Vieraspelit olivat hirveää myrkkyä pitkälle talveen. Kotipelit menivät hyvin paria ihmemunausta lukuunottamatta. Yeo yksin piti joukkuetta kasassa tehden keskimäärin varmaan maalin/peli ekat 20 kierrosta. Wardilla oli maalihanat ihan tukossa. Garfoot ei onnistunut mutta keskikentän Sedgemore laukoi ennen joulutaukoa mukavat 9 maalia kunnes mursi jalkansa. Mutta tammikuussa vihdoin vierastappiot alkoivat kääntyä jopa voitoiksi (pelasin nyt vastustajasta riippuen joko 4-3-3 tai 4-4-2 taktiikkaa ja molemmat tuntuivat toimivan) ja hyvän putken siivittämä ja muiden joukkueiden töpeksiessä oli kolme kierrosta ennen loppua suora nousu kolmantena joukkueena omissa käsissä. No pari kiperää loukkaantumista ja 2 tasuria ja häviö...mutta pleijarit kutsuivat. Varsinkin kulmista tuli paljon maaleja mutta rankkarisaldo oli tosi murheellinen. Ainoastaan Sedgemore oli hyvä penaltytakeri mutta kun se mursi sen jalkansa jouluna...

Nyt oli talous kunnossa. Pleijareissa oltiin (oma itselle asetettu tavoite) ja vastassa joukkue jota vastaan vastaiskutaktiikkani oli toiminut hyvin jo runkosarjassa, Rochdale. Ei olisi voinut paremmin alkaa. Eka osaottelu viidentoista minuutin jälkeen johdin 0-2 ja vastustajalta oli yksi punainen kortti. Peli päättyi 1-3 ja kotipeliin valmistauduin todella tarkasti. No senkin voitin 3-1 ja finaali noususta odotti. Finaalivastustaja Southend oli jo etukäteen lyöty. Olin runkosarjan lopussa kotona kyykyttänyt sitä 5-0 ja nyt äärimmäisellä varovaisuudella ja varmaan katsojista tylsällä pelillä tuli tulosta. Garfoot rikkoi 78 minuutin kohdalla kuparisen joka sitten riitti. Kakkoseen! Tiesi sijaa kakkonen kolmosdivarin manageriäänestyksessä ja toukokuun ykköstä!

Kakkosvuonna vihdoin puolustaja Morgan ja keskikenttämies Willis olivat avuksi. Garfootin 7 maalia näytti pettymyksellä mutta pidin miestä piilokärkenä ja hän voitti liigan syöttöpörssin (23 syöttöä). Yeo takoi 29 maalia, Ward 17 (taas vuoden pelaaja). Bell nousi lupaavana juniorina miehistöön mutta kohtalona oli usein vain viimeiset minuutit. 5 maalia kuitenkin ja lupaus edelleen elää, mutta taitaa olla liian pehmeä kakkoseen..

Positiivisena puolena paljon vähemmän loukkaantumisia kuin edellisvuonna sekä vähemmän punaisia kortteja.

Nyt on alkamassa kolmas kausi. Johtokunta on edelleen nihkeä antamaan lisärahaa yhtään mihinkään. Stadion on aivan liian pieni kakkoseen. Todella kipeästi kaipaisi yhtä monipuolista keskikenttäpelaajaa. Vedonlyöjien oddsit nousuun 1/100 ja todennäköinen putoaja. Menot ovat kasvaneet palkkakuluina paljon, mutta nyt joukkueen tili näyttää yli miljoonaa plussaa. Vieläkö saisi johtokunnan vakuutettua jotenkin...pitäisiköhän esittää uhkavaatimus...

KAUSI 3 2004-2005 LINCOLN 2div

Lincolnin kolmas kausi käynnistyi (juuri tapahtunut nousu kakkoseen). Alkuun pelotti oma kokematon joukkue, mutta puolustajat varsinkin tuntuivat harjoitusotteluissa hyviltä ja varmoilta. Todella vähän päästivät maaleja. Suosiolla jätin trainingin tässä vaiheessa apulaismanagerin vastuulle ja siirryin pyörittämään pelkästään isompia kuvioita.

Pari ikävää loukkaantumista heti alkuun . Ja taas keskikentältä!(Willis, Sedgemore taas). Miinojako sinne on kylvetty? Lisäksi viime kaudella hankittu (ja hyvin pelannut) keskikentän sarjajyrä epäonnistui täysin harjoituspelit sekä alkuottelut. Mutta eikun 90000 budjetilla äkkiä hakemaan vahvistusta.

Mutta pelit sujuivat rautaisen puolustuksen ansiosta.

Kymmenen kierroksen jälkeen yläkanttiin pelattuna 4w 4d 2l (tosin etukäteen vähiten vaikeat vastustajat alussa). Ja vihdoin sain vahvistuksen (taas kehäraakin) keskikentälle. Paul Ince. Vanha inisijä maajoukkueesta suolaisella palkalla.

Cupissa tuli heti turpaan divaria korkeammalta joukkueelta.

Bell (lähinnä vaihtomiehen rooli) yllättäen johtaa joukkueen sisäistä maalipörssiä kolmella osumalla. Olen tehnyt maaleja nihkeästi mutta puolustus on vuotanut todella vähän. Taas saldona missattu rankkari. Mutta kulmat toimivat edelleen. Pelit ovat muuten olleet 1-0, 0-0, 0-2 tasoa mutta yhden värikkään 3-3 tasurin puristin viime minuuteilla.

Talous on turvattu. Nyt kaikki sarjassa säilymisen eteen. Joukkueelleni erinomainen alku ei saa tuudittaa turvallisuudentunteeseen. Vastus kun on ollut helpoimmasta päästä alkuun. Kausi kunnialla loppuun. Rahaa pankkiin. Pari vahvistusta ja ensi vuonna ykköseen!

CM4: 1.1.2005. Lincolnin 3 kausi pääsi uuteen vuoteen. Todella rautaisesti on pelannut joukkue. 10-10-5 (kotisaldo 6-6-0). Tasurien määrästä voi aistia hyvän puolustuksen. Pari nihkeää kotitasapeliä jos olisi kääntyneet voitoiksi... Mutta ovat hyökkääjätkin toimineet. Paremmin koko rintamalla kun koskaan. Yeo 13 maalia, Ward 10 maalia, Bell 8 maalia, Garfoot (piilokärki) 5 maalia (kierrätystä näiden neljän kesken). Varsinkin Yeo on ollut todella vireessä. Keskikentän Butcher on sarjan kärkimiehiä 7.85 average ratingilla.

67 syntynyt Ince oli hyvä ostos. Average rating on 7.4 hujakoilla. Upea maalikin on tehtynä. Kortteja mies kyllä vetää mahdottomasti.

Se toinen kehäraakki McGarthy on ollut muuten täysi susi, mutta tehnyt kaksi erittäin tärkeää maalia.

2 divari on varmaan ennätystasainen; olen saldollani 10-10-5 seitsemäntenä kun johtava Cambridge on vain 7 pistettä edellä. 47-35 pisteen väliin mahtuu 13 joukkuetta...

FA Cupissa ollaan vielä jatkossa. 3:n kierroksen ottelu on alasarjalaista vastaan. Varma voitto pitäisi olla.

Nousu kutkuttaisi. Vaatisi paljon ja tietäisi tosi raskasta ensi kautta. Joukkue ei yksinkertaisesti voi olla 1:s divarikamaa ilman 2-4 isomman luokan vahvistusta. Rahahanat seuralta ovat edelleen kiinni. Palkkakulut ovat katossa. Ja taas on monta sopimusta katkolla keväällä...

CM4 - Lincoln - kolmas kausi pulkassa, säilyminen kakkosdivarissa. Historia: 1 kausi: 9:s 3div, 2 kausi 5:s 3div ja nousuplayoffit, joista sitten nousu.

Kolmannen kauden erittäin nihkeä kevät takana. Tuli pari maukasta voittoa loppukierroksilla, mutta olihan kokonaisuutena vaikeaa. Joukkueen vire meni välillä ihan nolliin ja voitottomia otteluita oli pahimmillaan 7 putkessa.

Kausi päättyi sijalla 12. 18-14-14 eli kuitenkin ihan kohtuullisesti tavoitteeksi asetetun sarjapaikan säilymisen kannalta. Uusiksi ongelmiksi muodostuivatkin uudet sopimusneuvottelut ykkösmaalivahdin sekä mm:ssa Garfootin kanssa. Vaativat ihan mahdottomia (3000-4000/viikko). Ykkösmaalivahti onnistui keväällä yhdessä pelissä siinä, mitä en ollut pitänyt mahdollisena. 15 minuuttia, kolme hyökkäystä, kolme imurointia, vaihtoon ja rating 2!

Rahaa tuprahti kauden päättyessä mukavasti tilille kuitenkin ja pelaajasiirtoihinkin tuli hiukka lisärahoitusta. Hyvä. Nyt on 200000 tuhlattavana uusiin pelaajiin. Uutta maalivahtia nyt ainakin tarvitsisi. Kakkosmaalivahti Pettinger on ihan hyvä ja pelasikin 15 ottelua kauden aikana pahemmitta kämmeittä.

Pelaajista hyökkääjät olivat taas OK. Yeo 22 maalia, Ward 18 maalia oli tukipari, joita vaihtomiehet Garfoot/Bell molemmat 9:llä maalilla säestivät. Keskikentän Ince oli hyvä mutta epätasainen ja aina väsynyt.

Rankkarisaldo ei edelleenkään ole hurraamisen arvoinen, mutta kulmista tuli taas tulosta varsinkin keskivaiheilla kautta.

Ei tällä joukkueella ensi kaudella kyllä ykköseen nouse. Vaatisi pienen ihmeen = ei loukkaantumisia, yhden timangivahvistuksen, tuuria....

Pikkuisen on alkanut jo enemmän ärsyttää seuran nihkeys luovuttaa jo kohtuullisia rahavaroja (melkein 2 miljoonaa plussaa) arvostetun managerin käyttöön. Jos ensi kausi on takkuinen ja rahaa ei tipu niin silloin kyllä aletaan katsomaan muita mahdollisuuksia. Olen niin väsynyt rahaa ruinaaviin wannabe-jalkapallotähtiin, jotka oikeasti ovat Suomen Pub-tasoa.

KAUSI 4 2005-2006 LINCOLN 2div

Ja vaikeaa oli. Ince hyyty täysin ja sai vain vaihtomiehen roolin. Alku oli tosi vaikeaa 1-1-5 seitsemän pelin jälkeen. Sitten rullasi pari kuukautta hyvin. Kiitos Yeon, joka takoi kahta maalia/ottelu ja Bellin, joka säesti hyvin. Mutta tammikuussa alkoi tosivaikeudet. Meni putkeen tusina pelejä ilman voittoja ja seitsemän kierrosta ennen loppua oli putoamisviiva vain pisteen päässä. Mistään ei tuntunut olevan apua. Paniikissa kokeilin vaikka mitä taktiikoita, mutta ei. Maalivahdit imivät kuin turbo-hooverit ja keskikenttä ei saanut mitään aikaan. Edelliskautena ostettu Keates oli ihan surkea. Ince täysin jätettä ja McGarthy erikoistui pallojen menettämiseen. Kapteeni Logan oli kans todella huono.

Kehuja voi antaa vain Sedgemorelle, Buthcerille (paras arvosanakeskiarvo), Bellille ja Yeolle. Entinen kurko Ward oli tosi paljon loukkantuneena.

Sitten vihoviimeisellä hetkellä alkoi 3-5-2 taktiikka purra. Hieman oli tuuriakin kun just ratkaisevissa häntäpään peleissä tuli vastustajille kriittisiä ulosajoja.

Kuilunpartaalta viimeiset seitsemän peliä meni mainiosti 5-1-1 ja Lincoln nousi sijalle 14 ja palkinnoksi huikeasta uurastuksesta olin sekä huhti ja toukokuun 2divarin kuukauden manageri. Yeo 29 maalia ja Bell 10 maalia olivat parhaat maalintekijät. Loukkaantumisten takia joutui reservi/nuorisopelaajiin tukeutumaan tosi paljon. Kauden aikana yllättäen kotipelit olivat tosi nihkeitä. Kotipelien varmaan neljä-viisi 2-3 tappiota söi miestä. Varsinkin johtoaseman pitäminen oli yhtä tuskaa koko kauden.

Kauden jälkeen yli puoli tusinaa pelaajaa jätti joukkueen. Ince lopetti kokonaan ja muiden palkkavaatimukset olivat ihan hirveitä. Sinne meni paras maalitykki Yeo sekä Garfoot, Bimson, erinomainen kakkosmaalivahti, paras puolustaja Futcher ja pari muuta.

Plussana palkkakustannukset ovat nyt hallinnassa ja nyt johtokunta heltyi kasvattamaan siirtobudjettia jo tuntuvammmin. Edelleenkään ei heidän tavoitteensa viidennellä kaudelle kummoisia ole. Säily Säily Säily.

Nihkeimpinä talven aikana yritin pari hakemusta muihin joukkueisiin mutta ei tärpännyt. Oikeastaan onneksi sillä putoamistaistelu oli tosi jännää.

Viides kausi alkaa ja joukkue on kasassa. Yksi vahvistus ja pari nuorta täydentää runkomiehistöä. Vieläkin on haussa puolustaja sekä mahdollisesti varamaalivahti ja hyökkäävä keskikenttäpelaaja. Rahaa on nyt ensi kerran jopa riittävästi ostaa pelaajia. Palkkasinpa uuden coachinkin vähän terävöittämään joukkuetta.

Taas on säilymistaistelu edessä, vai yllättääkö jo kokenut joukkue ja pelaa vihdoinkin managerinsa tasolla?

KAUSI 5 2006-2007 LINCOLN 2div

Kauteen lentävä lähtö. Harjoituspeleissä ei yhtään tappiota (3 voittoa, 3 tasuria). Joukkue tuntui pelaavan erityisen hyvin yhteen.

Alkukierroksilla lento jatkui. Neljän pelin jälkeen 3-0-1 ja erinomaisia otteita kautta linjan...

...ja sitten romahti. Epäonni, loukkaantumiset, managerin panikoituminen ja 7 hävittyä ottelua putkeen...yhteen väliin oli joko loukkaantuneena tai pelikiellossa 5 tärkeää keskikentän pelaajaa. Usko loppui täysin.

Sitten viimein sairaala alkaa tyhjentyä. Nyt on pelit 4-1-9 ja sijoitus 19:sta. Annettu tavoite on säilyminen (TAAS). Nyt tuli ostettua ehkä paras mies hyökkäykseen mitä on joukkueessa ollut (tosin ostin miehen valmiiksi loukkaantuneena, vielä 3 viikkoa niin mies kentälle). Nimeä en osaa tavata.

Eli vaikeaa on taas vaihteeksi. Kunhan ei tule samanlaista putoamista vastaan räpiköimistä kuin viime vuonna. Maalinteko on ollut takkuista kautta linjan 14 peliä, 11 maalia, joista 7 neljässä eka ottelussa. Bell on tehnyt 6 noista maaleista.

Rahatilanne on kuosissa hyvin. Vielä olisi rahaa ja tilaa yhdelle vahvistukselle.

CM4 : Lincoln 5:s kausi. Divari 2

Ja nihkeää, vaikeaa mutta hankalaa oli. Marraskuussa ei voiton voittoa. Joulukuussa 4 putkeen ja kuukauden manageri. Sitten tammikuu ilman voittoja ja helmikuussa oltiin divarin viimeisenä...

Sitten todellinen vahvistus, hyökkääjä Tesfaye Bramble tervehtyi ja alkoi tapahtua. Mies pelasi koko kautena (yllättäen loukkaantumisia) 18 peliä ja teki 13 maalia. Erinomainen vahvistus.

Mutta veitsenterällä oltiin viimeiseen kotipeliin asti, josta (taas yllättäen) oli tärkein osa porukasta pelikiellossa/loukkaantuneena. Mutta 3-1 voitto tuli ja vaikka viimeinen peli vieraissa hävittiin niin säilyminen tuli selvällä kahden pisteen marginaalilla: Sijoitus 19:sta, 46ott. 16 voittoa 3 tasuria ja 27 häviötä.

Joukkueesta lopetti luotettava mutta viimeisellä kaudella vaihtomieheen rooliin joutunut Logan (37v). Tosi tuhnuksi mennyt McGarthy (36v) sai vapaan siirron. Vahvistuksia tuli ostettua keskikentälle parikin kappaletta.

Boardi oli "thrilled with the level of commitment" kauden lopussa kun vastoin ennakko-odotuksia säilyminen tapahtui.

Bramble 13maalia, Ward 12maalia, Bell, Sedgemore 7maalia olivat vähämaalisen kauden kärjet (tosin oma pää kyllä parhaimmillaan soi 0-6)

Omasta mielestäni Willis ja varsinkin puolustuksen Bloomer olivat kauden parhaat pelaajat. Fanit valitsivat Wardin.

Nyt tietää miltä sitä Dave Bassetista tuntui 90-luvun alussa rupuseurojen peräsimessä joka kausi putoamistaistelussa. Jännää, mutta sydämmelle ja sykkeelle vaarallista. Särkyvät esineetkin pitää näemmä ennen ratkaisukierroksia viedä huoneesta pois...

Yritin vaikka minne parempaan seuraan tunkea itseäni, mutta niin vain lähtee Lincolnin 6:s kausi käyntiin, divari on kakkonen, siirtorahat on jo käytetty ja kädet ovat ristissä..

KAUSI 6 2007-2008 LINCOLN 2div

Harjoituspelit menivät suhteellisen vähämaalisesti. 3x0-0, yksi 1-0 voitto ja kaksi 0-1 tappiota. Puolustus tuntui pitävän ainakin. Hyökkäyskuviot olivat todella vähissä.

Kausi alkoi kohtuullisesti. Tuonne parinkymmenen ottelun hujakoille oli saldo positiivinen (voittoja enemmän kuin tappioita) ja mielessä alkoi kolkuttamaan playoffit...turhaan tietenkin, minkä marras-joulukuun 5 peräkkäistä voitotonta ottelua osoitti.

Harjoituspeleissä nähty vähämaalisuus periytyi puolin ja toisin myös liigapeleihin (cupeissa lennettin heti ulos niinkuin aina ennenkin). 0-0, 1-0 ja 0-1 olivat 90% peleistä. Joukkue pelasi varsinkin kotipelit erittäin nihkeästi ja olipa yhteen väliin vierassaldo parempi kuin kotisaldo. Pelattiin erinomaisesti aina sarjan kärkijoukkueita vastaan (tasureita ja voittoja) ja jumbojoukkueiden kanssa oli järjestään vaikeuksia (yllätystappio toisensa perään). Mutta uutena vuotena oli saldona 25 9 6 10 (24 tehtyä, 30 päästettyä maalia), joka takaa selkärankaa (taas) tavoitteena olevalle säilymiselle.

Syyskuun alku oli surkuhupaisa. Kaikki ykkösjoukkueen 5 hyökkääjää yhtäaikaa (onneksi lyhyen ajan) sairaspenkillä.

Marras-joulukuun vaikeudet johtuivat joukkueen keskikentän parhaimmiston muutaman viikon sivussaolosta (Willis, Gain, Butcher).

Maalinteko siis tervasi. Bramble teki sentään syyskaudella just just tyydyttävät 8 osumaa, mutta hyytyi joulukuussa täysin. Ward toisena tähtihyökkääjänä vain 2 osumaa. Keskikentän miehiäki on korkeammalla häntä maalitilastoissa. Ward kummasti silti keräsi kovia ratinggeja edelleen (ei ollut syöttötilastokaan kummonen).

Uusista miehistä: Dean Keates on pelimies (DM L), ainoa huono puoli on se että mies on magneetti keltaisille korteille. Chris Davies on kevyempi versio Keatesista. Ei ole säväyttänyt. Danny Whitaker on ollut välillä loistava ja välillä ihan pihalla. OK AM C mies kuitenkin. Positiivisin uusi mies on ollut Holyoak. Erittäin luotettava DM R.

Joukkueen parhammisto on puolustusosastolta. Kakkosdivariksi kovia 7.7 ratinkeja pitävät Bloomer (DC), Willis (DM C) ja Morgan (DC).

Olen pelannut uudella 2D-3DM-2M-1AM-2SC ja 2D-3DM-3M-2SC sekasikiö taktiikoilla jossa laita DM miehet nousevat laitoja pitkin.

Pettymysmiehiä: Bell (ei mihinkään, ikuinen nuori lupaus), Ward, Cornelly (ei löydä paikkaansa) ja MAALIVAHTI. Nyt meni koti-imuriin usko. Seuraava ostos ehdottomasti on uusi maalivahti.

Mutta varmasti tällä joukkueella tänäkin vuonna säilytään. Saappaat näkee miten kevät menee...nyt on uutena vuotena loukkaantumispenkillä vain yksi mies ja sekin tervehtymässä (kop kop kop ja maalaamaton puu)

CM4: Lincoln 6:s kausi ohi. 2div.

Jos viides kausi oli tiukka (säilyminen kahden pisteen erolla) niin tänä vuonna kuudentena kautena se vasta veitsen terälle meni. Sijoitus 20:s ja ensimmäinen säilyjä maalieron turvin! Viimeisestä ottelusta oli pakko saada vähintään tasuri ja tulihan se.

Saldona oli 46 13 13 20 ja vähämaalinen kausi. Joukkueen maalipörssin voitti Bramble (14), Ward (7) ja parjaamani Cornelly (6) seuraavina. Cornelly pelasi erinomaisen kevään.

Mutta olihan tosiaan tiukkaa. Joulu-Helmikuun aikana tuli yhteensä vain YKSI voitto. Sitten vihdoin sain kaipaamani uuden maalivahdin (Forbes) ja rivit tiivistyivät. Forbes pelasi vain yhden huonon pelin ja hänen ansiostaan säilyminen tapahtui.

Joukkueen paras oli Bloomer (avr. 7.6). Loukkaantumiset eivät haitanneet kevätkaudella juuri yhtään mitä nyt joukkueen lasi-litmanen eli Gain repi taas nivusensa hajalle.

Pettymyksiä olivat entinen jyrä Butcher ja toinen kärki Ward (vain 7 maalia). Oma suosikki Jonny Bell myytiin pois kun ei siitä ollut mihinkään ja rahaa tarvi siihen uuteen maalivahtiin.

Niin mahdoton määrä oli minulla hakemuksia muihin seuroihin manageriksi että opiskeluaikojen työpaikkahakemuksetkin kalpenee...tuloksetta....paskaseuran paska valmentaja ei ole sitä kysytyintä kauraa...

Mutta lippu on korkealla. NYT on joukkue hitsautunut yhteen. Keskittyminen maalintekoon on lähitulevaisuuden pääasia. Puolustus pitää nyt hyvin. Ensi kaudella ehdottomasti 10:n joukkoon kakkosessa ja mahdollisesti pleijarit (näin sanoin viime kaudellakin ;))

Junnusarjat ei ole vuosiin pukanneet mitään hyvää. Ostoslistalla ykkösenä on hyvä puolustaja (ehkä libero) ja kakkosena peruskeskikenttämies tai hyökkääjä.

KAUSI 7 2008-2009 LINCOLN 2div

...ja nyt kulkee. Putoamistaistelut edellisiltä kausilta ovat muisto vain...liigacupissa jo kaksi voittoa ja van trophyssä yksi. kakkosdivarissa mukavat 6-4-3 ja liigan vähiten päästettyjä maaleja (5).

Viime kauden loppupuolella ostettu maalivahti Lee Forbes on ollut loistava. Oli kuukauden pelaajakin. Samoin kesällä hankittu Mark Goodman hyökkäykseen on tehnyt mukavat 5 maalia vaikka onkin vuorottelussa Bramblen (7 maalia) ja vanhan jyrän Wardin (2 maalia) kanssa.

Sijoitus on nyt kahdeksas mutta erot kärkeen pienet. Harmittaa pari niukkaa (päästettyjä maaleja siis vain 5 tässä vaiheessa) tappiota sarjan kärkiryhmille.

Kuriositeettina: Vuosi on 2008 ja Suomi oli päässyt kesän 2008 EM-turnaukseen ja eteni jopa puolivälieriin asti!

Hyvän maalivahdin ja puolustuksen siivin uskon vakavasti hyvän tahdin jatkuvan ja pidän pleijari-paikkaa jopa täysin varmana. Seuraavat 5-7 ottelua ovat helpompia kuin mitä edelliset. Nyt lähtee!

Taktiikana on ollut 3d-3dm-2m-2a (attacking, zonal, direct passing)

CM4 : Lincolnin 7:s kausi divari kakkonen, kausi 2008-9

Nyt oli loppusuoralle asti meininkiä. Viime kauden maalivahtiostos Forbes oli oikea muuri. 13 kotipeliä peräkkäin ilman päästettyä maalia! Marras-joulukuussa oli 8:n ottelun voittoputki. Sitten hieman notkahti kunnes taas 4 voittoa putkeen. Kun tilanne oli 20-10-8 alkoivat nousuhaaveet vain kasvaa ja kasvaa (kauden alun oddsit oli 1000-1 nousulle!)...sitten loppui puhku joukkueesta ja muutama loukkaantuminen, huono tuuri ja laskeva vire aiheutti sen että viimeisestä kahdeksasta pelistä otettiin yksi voitto ja 7 tappiota! 21-10-15 tiesi kuitenkin 9:ttä sijaa ja muutenkin joukkueen parasta kautta (kaikissa cupeissa 4:lle kierrokselle)

Maaleja tekivät T.Bramble 24 (missasi noin 10 peliä), uusi mies Mark Goodman 17 (erinomainen vahvistus) ja vanha herra Ward 11. Lisäksi puolustukseen ostin kaksi miestä, joista toinen paljastui heti avauskokoonpanon arvoiseksi (avr yli 7)

Joukkueen paras oli fanien mielestä Bramble, itse olisin vähintään rinnalle nostanut maalivahti Forbeksen.

Siirtobudjetti kaksinkertaistui seuraavaan kauteen. Boardin antamat tavoitteet ovat edelleen matalalla - säilyminen. Yksi tärkeä pelaaja, kapteeni Willis, vihdoin siirtyi isompaan seuraan mutta kaikki muut vähänkin tärkeät pysyivät seurassa. Kesän avausosto oli Yusupov paikkaamaan DMC Willistä.

Seuralla on rahaa kassassa yli 2 miljoonaa, joten taloudellisestikin viime kausi oli mainio (plussaa melkein miljoona).

Seuraavalla kaudella nousu on managerin ainoa tavoite. Joukkue on suht nuori edelleen ja kokemusta on. Yksi hyökkääjä ehkä lisää paikkaamaan mahd. loukkaantumisia ja aika varmasti myös keskikenttäpelaajakin kannattaisi hankkia.

 

KAUSI 8 2009-2010 LINCOLN 2div

Ostoksia olivat Yusupov, Wiper ja Afful, jotka kaikki paljastuivat erinomaisiksi pelureiksi. Alku oli vähän nihkeää (varsinkin vieraissa) ja hyökkääjät olivat tukossa.

Mutta sitten pikkuhiljaa alkoi tapahtumaan.

1.1.2010 tilanne on että Lincoln on 4:ntenä saldolla 15-2-8 (kotipelit 12-0-1). Kuusi joukkuetta on kolmen pisteen sisällä ja eroa kärkeen Lincolnilla 2 pistettä. Hyvä!

DMC Yusupov (7.7) ja MR Wiper 7.6) on ratingeissa joukkueen karjessä ja ovat luonnollisesti avauksessa aina.

Maalintekijäpoppokin on ollut kiitettävän ahkera.

Ward 10, Afful 10, Goodman 8, Bramble 7. Kivasti pystyy kierrättämään kun on tasaisen hyviä hyökkääjiä. Bramble on missannut 5-6 viikkoa loukkaantuneena ja Ward meni just uutena vuotena sairastuvalle 3:ksi viikoksi.

Assistant Manager Klug otti ja lähti ja olen seilannut ilman assistant manageria koko syksyn. Sopivaa ei ole löytynyt vielä. Itse on pitänyt tehdä kahden miehen hommat.

Ainoa puute joukkueessa on kunnon kapteeni. Kaikilla on influence suhteellisen alhainen (viime kaudella lähtenyt Willis oli tosi puhku siinä). Keskikentällä yksi kunnon vahvistus lisää, josta olisi ehkä kapteeniksi (siirtorahaakin on vielä jäljellä)

Mutta nyt ei ryssitä hyvää eka puoliskoa. Nyt ei ole juuri tullut yllätystappioita sitä yhtä kotipeliä lukuunottamatta (keskikastin joukkueelle 0-2). Kotipeleissä on ollut tosi tuuriakin. Puolet peleistä on ollut tiukkoja 1-0 vääntöjä. Vieraissa vastaavasti ei negatiivisia yllätyksiä ole ollut (vaikka saldo on kärkeä hätyttelevälle kehnohko 3-2-7) mutta positiivisena juttuna on voitettu sarjan kärki. Hieman on ollut huonoa tuuria vieraissa mutta kotipelien onnistumiset ovat tasoittaneet.

Hyvä Lincoln. Pleijareita pidän varmana ja suora nousu on fifty-sixty.

CM4: Lincoln 2div, 8:s kausi 2009-2010

...ja mahtavasti meni. Saldona oli 26-7-12 ja runkosarjan kolmas ja pleijareihin. Ja meno jatkui: Afful laukoi ratkaisupeleissa (Watford ja Barnet) extratimellä ainoat maalit ja nousu ykköseen oli tosiasia!

Tammi-helmikuun loukkaantumis/väsymyssuma meinasi viedä uskon (pahimmillaan joutui lähtemään otteluun vain kolmella vaihtopelaajalla ja moni). Mutta joukkue taisteli: Kotivoitot pitivät joukkueen heikkoina jaksoina pinnalla (kotisaldo 20-1-2).

DMC Yusupov 7.6, AMC Butcher 7.5 olivat ratingeilla parhaat ja Butcher valittiin joukkueen pelaajaksi.

Maalintekijöinä kunnostautuivat Goodman 23 (ei loukkaantumisia) Afful/Ward 15 ja Bramble 11 (missasi monta kuukautta).

Itseni valittiin pari kertaa kuukauden manageriksi ja koko vuoden kakkoseksi.

Nyt tuli melkein miljoona siirtobudjettiin ensi kautta varten. Hyvä. Muutama mies (mm:ssa seuran ikoni Ward vaatii aika liikaa vanhaksi kävyksi ensi kaudesta, joten saanee mennä). Tuttuun tapaan tavoite on säilyminen. Uudet harjoittelufasiliteetikin valmistuivat sopivasti

Ostoslistalla on 2-3 puhkua vahvistusta. Joukkueeseen tulee hieman nuorennusleikkaustakin. Aika moni runkopelaaja on jo 30+.

Maalivahti Forbes oli mahtava koko kauden ja säilyi loukkaantumatta.

Hyvä minä! Pelasin käytännössä koko kauden 3-3-2-2 taktiikalla.

KAUSI 9 2010-2011 LINCOLN 1div

800000 euroa siirtorahaa käytettiin seuraaviin pelaajiin:

MLC Stefan Kirilov /Bulgaria - todellinen kuumakalle, joka parhaimmillaan oli joukkueen tukipilari ja huonoimmillaan kirjaimellisesti potki maassamakaavia päähän (ylivoimainen korttikuningas)

MR Andy Booth (hyvä perusmies)

DLC Greg Young (varamiehen rooli)

...ja tähtihyökkääjä Kain Bond (joukkueen parhaaksi valittu)

Joukkue oli kuin hurmiossa tuonne tammikuulle asti. Sitten tuli väsymystulva ja mahtavasti sujuneet kotipelit muuttuivat nuhjaukseksi ja sarjaksi yllätystappioita. Loukkaantumiset eivät haitanneet tällä kaudella juuri ollenkaan, johtuen joukkueen ja vaihtopenkin tasalaatuisuudesta. Lopullinen sijoitus oli 14:sta (17-6-23). Maaleja Bond 24, Bramble 13, Afful 8 ja pettymys Goodman 7. Ratigeissa paras oli Yusupov 7.4, Butcher ja Bond heti perässä 7.3. Cupeissa mentiin 4-5 kierrokselle.

Rahaa on seuralla kassaasa 7.3miljoonaa. Siirtorahoiksi sain ensi kaudelle 1.2miljoonaa. Haussa on varamaalivahti, kapteeniksi kykenevä puolustaja tai hyökkääjä.

Suurin murheenaihe: pieni stadioni. Lincolnin Sincil Parkille mahtuu vain 11000 katsojaa ja paikka oli järjestään loppuunmyyty. Boardi lupasi tehdä asialle jotain mutta vielä ei ole kuulunut mitään sen enempiä.

Loistavaa! Seuraavalla kaudella 10:n joukkoon.

KAUSI 10 2011-2012 LINCOLN 1div

Kuten viimekin vuonna, ollaan nyt taas suurimpia suosikkeja putoamaan. (viime kaudella vasta nuosseena hienosti siis 14:sta).

Nyt kun oli rahaa pistin ostamaan oikein isän kädestä. Käytännössä ostin itselleni kokonaisen reservijoukkueen + parantuneet training facilityt tuottivat 7! uutta junnupelaajaa. Nyt sain reservijoukkueesta lähes täydellisen kakkosjoukkueen.

Ykkösjoukkue sai yhden uuden miehen maaliin (varamaalivahtia etsinkin) ja uuden hyökkääjään (Mills). Pahasti stagnatoitunut Afful meni reserviin. Lisäksi on 1 milli vielä jäljellä DMC paikalle (johon siis on tarkoitus hommata tosi pelimies, kun erinomainen Yusupov on kovin loukkaantumis/väsymisaltis (nytkin 2 kuukautta pois).

Harjoituspelit menivät hyvin, 6 voittoa, yksi tasuri vaihtelevia vastuksia vastaan (välillä Lincoln reservit - premiumliigan Crystal Palace). Goodman teki harjoituspelien yhdestätoista maalista 7 vaikka tuli lähes kaikissa peleissä vaihdosta kentälle...

Boardin antama tavoite on taas säilyminen. Itseä kyrsii tosi paljon aivan liian pieni stadioni (11000). Viime kaudella lupaillut laajennukset olivat muuttuneet "ei vielä" statukseksi. Jotain kertoo että HARJOITUSPELI Palacea vastaan oli jo loppuunmyyty....

Kyllä tällä joukkueella ollaan 1 divarin sijoilla 8-12 tänä vuonna ja mahdollisuuksia on jopa pleijareihin. Nyt olisi tarkoitus iskeä cupeissa oikein kunnolla myös (monivuotiset putoamispeikot ovat pakottaneet pelaamaan monet tärkeät cup pelit reserveillä/kakkosmiehistöllä jotta tähtipelaajat olisivat levänneessä iskussa liigapeleissä).

Hommasin myös vuoden taon jälkeen assistant managerin. Scoutti olisi myös vielä haussa.

Mielenkiinnolla nyt seilataan taas...

CM4: Lincoln 1div, 10:s kausi eka puolisko.

Ja olihan vuoristorataa. Ensin pari voittoa ja tasuri, jonka jälkeen nihkeä kuukausi. Kun tilanne oli 4-3-5 alkoi tapahtua. Sellainenkin ihme nähtiin että kolme peräkkäistä voitettua vieraspeliä! Lento jatkui joulukuun loppuun (11-5-6), mutta sitten meni kertaheitolla koko hyökkäysnelikko sairastuvalle! Reserveistä paikkoa ja taas luisuttiin alamäkeen (seuraavat 6 peliä voitoitta). Saldoa rassaa jopa pahasti kolme yllätyskotitappiota sarjan häntäpään joukkueille!

Hyökkääjistä Bramble on ollut loukkaanuneena NELJÄÄN eri otteeseen (3maalia) Goodman (8maalia) takoi yksin kaikki maalit alkusyksystä, sitten viikate heilui ja sairastuvalle. Bond oli unten mailla ekat 5-6 viikkoa mutta paransi tahtia ja oli joulukuun pelaaja divarissa (12 maalia, rating 7.6) - ja sitten murtui ranne. Reserveihin välillä siirretty Afful päätti näyttää että vielä pesee ja teki monta tärkeää maalia joulukuussa.

Puolustus on ollut hyvä (Kanda-K, Morgan, Young). Maalivahti Forbes on haparoinut hieman. Keskikentän Kirilov(7.5rating)/Yusupov (7.7rating)pari on divarin ehdotonta eliittiä. Entinen jyrä Butcher alkaa olla jo vanha ja hidas.

Liigacupista pullahdettiin kakkoskiekalla ulos. FA cupissa ollaan yhä jatkossa.

Uutta stadionia vain lupaillaan ja lupaillaan tyylillä että katotaan katotaan...

900000 pistin menemään uuteen keskikenttämieheen (Webb) joka on osoittautunut hyväksi ostokseksi (pari tärkeää maalia ja 7.4rating).

Pleijareihin selvityminen ei ole niin kauan mahdollista kun tähtihyökkääjä Bond on sairastuvalla (pari viikkoa vielä).

Päätavoite onkin siirretty nyt FA-cuppiin jossa aion viedä joukkueeni vaikka kantaen itse Wembleylle...

CM4: Lincoln 1div. Kymmenes kausi 2011-2012 ja preseason acts for 2012-2013.

Joukkueen puolesta voi olla tosi iloinen vaikka sivukatkera jälkimaku kauden päätöksestä jäi. Nimittäin kauden alussa oddsit nousuun premiumiin oli 1000-1 ja siitä sitten jäätiin yhden ottelun päähän. Houdini-temppu ei onnistunut kolmatta kertaa (nousut sekä 3div to 2div ja 2div to 1div oli tulleet pleijareiden kautta eka yrityksillä). Wolverhampton vei Wembleyllä ratkaisupleijarin puhtaasti 4-0...

Mutta oli se silti hieno kausi. 46 23 8 15 oli saldo (1div runkosarjan 5:s) ja varsinkin vieraissa meni todella hyvin verrattuna aikaisempien vuosien nihkeisiin matkamatseihin (8 6 9). Kotona tuli 3-4 todella ihmeellistä tappiota, joihin suora nousu sitten kariutui. Maaleja tuli enemmän kuin ennen. Kain Bond (fanien valitsema joukkueen tähti) teki 24. Alkukauden reservissa ollut Afful 13, Kevään sössinyt (loukkaantumisia ja kostea ruuti) Goodman 10. Entinen tähtitykki, Bramble oli vaatimattomat 5! eri kertaa loukkaantuneena (5 maalia). Kallein ostokseni, keskikentän Michael Webb oli mies paikallaan: 5 tärkeää maalia.

Ratingeissa parhaat olivat: Bond 7.7 Yusupov 7.6 Webb 7.4 sekä Forbes (maalivahti) ja Konso-Kanda 7.3

Pettymyksiä olivat Wiper (rivimiehestä ei ollut mihinkään ja sopimusta ei jatkettu), Bloomer (vanha, tuhnu ja väsynyt) myöskin ulos joukkueesta ja mainittu lasi-Bramble (sopimus jäi uusimatta)

Seura lupauksista huolimatta EI vieläkään suostunut laajentamaan 11000 stadionia joka notkuu koko ajan täyttyyttään. Mutta 1.7milliä siirtorahaa napsahti ja ohjeet pistää joukkuetta kunnolla uusiksi (seuran kassa 10milliä). Junioriakatemia tuotti 9! uutta pelaajaa joista yksi on erittäin lupaava.

Kesän ensi ostoskierroksen saldona olivat: Hyökkääjä Sharland (500000), Puolustaja Hurst (200000) ja vapaalla siirrolla AMC Connor.

Pari alkanutta harjoitusmatsia uudelle kaudelle meni extranihkeästi mutta positiivisena puolena (kopkopkop ja kuiva puu) ei ole yhtään pelaajaa loukkaantuneena heinäkuun lopussa 2012.

Pelisysteemi on jo muutaman kauden aikana ollut sama todella harvoin tapahtunein muutoksin:

2 SC

2 MC

1 DML 1 DMC 1 DMR

3 DC

Laidan DM-pelaajat ovat käskytetyt nousemaan hanakasti laitoja ylös. Lisäksi toinen MC yleensä pistetään (varsinkin kotipeleissä) piilokärjeksi.

* Hassunhauskoja kuriositeetteja.

Muurinen on varmaan valmentanut jo puolta Englannin seuroista. Kolme kuukautta ja potkut on ollut viimeiset viisi vuotta Viiksi-Antin tahti.

Suomi pääsi TOISEN kerran peräkkäin EM-lopputurnaukseen. Siinä sitten voitti alkulohkonsa jossa oli sekä Italia ja Ranska....(sitten tuli puolivälierissä Portugali ja noutaja). Hupaisasti Suomen joukkueen keski-ikä oli melkein 32v. 2012 oli vuosi ja joukkueessa oli vielä A-J Niemi 40v, J.Jääskeläinen 37v, A.Riihilahti jne....

Nyt manageri pitää kesäloman!

KAUSI 11 2012-2013 LINCOLN 1div

Kun rahaa sai, sitä sitten käytettiin. Häkellyttävän hyvältä tuntunut hyökkääjä Sharland siis ostettiin 500000 euron hintaan vahvistukseksi ja joku voisi huhuta että mainio mies maaleja mättämään....

Vaikka alkukausi oli nihkeä (seitsemän pelin jälkeen 1-5-1 !!! (ainoa voitto 7-0!!!) niin sitten lähti lentoon Lincolni. Joulukuussa tilanne on kutkuttavan muheva 11-8-2 (kotona 8-3-0) ja liigan paras maaliero. Molemmat avauksen hyökkääjät: aina hyvä Bond (12 maalia) sekä uusi ostos Sharland (17 maalia) miehittävät divarin maalipörssin kärjen. Bond oli kärjessä syötöissä (10). Ratingeissa Bond,Sharland ja aivan mahtivireessä ollut Yusupov keikkuivat koko ajan välillä 7.7-7.9...

Myös maalivahtipeli sai piristystä kun viime kauden vaihtopenkillä ollut A.Davis haastoi monivuotisen luottomolsen Forbeksen ja saa nyt peliaikaa noin joka 4:een peliin (parempi ratinkiki). Osoittautunut lähes Forbeksen veroiseksi liimanäpiksi.

Keskikenttäpeli pyörii vähän riskinomaisesti liikakin DMC Yusupovin varassa. Mies on tosiaan ihan kunkku tontillaan. Pystyvä varamies paikalle on yksi ostoslistan merkinnöistä. Kuumakalle MCL Kirilov ei laadussa kauas jää. Muut keskikenttämiehet ovat vahvassa kierrätyksessä (vanha Butcher, erinomainen Webb, nuori Connor etc.

Pelisysteemiä 3-3-2-2 ei ole muutettu ollenkaan.

Viime kaudella loukkaantumissumaan joutunut SC Goodman on jatkanut tuhnustelua ja on joutunut neljänneksi hyökkääjäksi joka tietää tosi vähän peliaikaa (0 maalia). Vakinainen vaihtokärki, Afful on ollut hyvä vaihtomies (2 maalia, monta syöttöä).

Sijoitus joulukuussa on kolmas. Kärkeen matkaa 4 pistettä. Luottamusta herättää 11 peräkkäisen häviöttömän pelin putki. Varsinkin divarin muita kärkijoukkueita vastaan on pelattu hyvin: vain voittoja ja tasureita jopa vieraissa. Viime kauden niukka tippuminen nousukahinoista käännetään tänä vuonna. Liigacuppi ei ole sotkemassa, siinä tuhrittiin viime minuutilla voitto jo heti eka kierroksella.

Siirtorahaa on käytettävissä vielä 900000 ja sillä on tarkoitus hankkia DML, joka pystyy nousemaan laitaa pitkin.

Nuorisopoppoossa on monta mielenkiintoista kykyä. Yhtä käytinkin jo hieman kentällä mutta vähän olivat jalat pienet saappaisiin vielä...

Nyt myös boardin valot kirkastuivat uuden stadionin osalta. Vihdoin myönsivät että onhan se pieni ja kokoa tarvitsisi lisää...

CM4: Lincoln 2012-13 kausi. 1div Kevät.

Ja nousu premiumiin tuli! Loppuun asti meni vähintäänkin tasaisesti. Ei minkäänlaisia repsahduksia koko kautena. Kriittisiä loukkaantumisia ei koskaan aikaisemmin ollut ollut näin vähän. Saldo oli: 1 divarin kakkonen 46 24 16 6 (eli vain kuusi häviötä! joista 5 tiukan väännön yhden maalin tappioita). Kotisaldo 17 6 0 ja vierassaldo 7 10 6. Maaliero 80-25 (kotona 62-9). Joukkueen pelaajat miehittivät averageratingissa divarin kärjen 1 DMC Yusupov 7.89 2 SC Bond 7,86 ja 4 SC Sharland 7,79. Sharland takoi 36! maalia ja voitti ylivoimaisesti maalikuninkuuden divarissa ja oli vuoden pelaaja Lincolnissa. Bond oli syöttötilaston vastaava ykkönen (20 syöttöä).

Seura innostui antamaan 5 miljoonaa siirtorahoja ensi kaudeksi. Heti alkuun uusi hyökkääjä pitää hankkia kun erittäin mainion Bondin sopimus loppuu ja perkules mieshän tietää arvonsa (joukkueen kallein pelaaja 1.5milj hintalapun kanssa) ja vaatii lähes mahdottomia (seuralla ei palkkabudjetti taivu). Mutta yritän pitää miehen joukkeessa sillä muut hyökkääjät Afful/Goodman jotka aikaisemmin ovat olleet tosi hyviä, pelasivat surkean kauden (yhteensä 6 maalia). Maalivahdeille A.Davies ja Forbes pitää antaa erikoisplussat. Forbes pelasi noin 2/3 peleistä ja todella sai pelata hyvin jotta säilytti niukasti ykkösmaalivahdin manttelinsa. Vähän miehet maaleja päästivät (tosiaan 23 kotipelissä vain 9 päästettyä maalia.

16:sta tasurista jotka pelasin oli 0-0 tasureita 12 kappaletta! Itseni valittiin joulu ja tammikuun manageriksi ja koko vuoden kakkoseksi. Aika naftisti piiskasi joukkuetta, joka oli tuomittu alempaan keskikastiin kauden alussa. Olen paras! Olen premiumikamaa. Vihdoinkin!

CM4: Lincoln, Premium-liiga 2013-14

Eka kertaa premiumissa. Media veikkasi putoajaksi. Minä taas tiesin että täältä sitä pyristellään...niinkuin hienosti tehtiinkin. Siirtorahaa jäi käyttämättä yli puolet, sillä kaikki mitä tarvitsi olivat loistokkaan syyskauden pelannut hyökkääjä Jae-Hyon Kim (s-korea), lisä hyökkääjä Leroy Lite ja keskikenttämies Fink. Nyt menivät hyökkääjät Afful ja Goodman lopullisesti reserviin. Ei ne jaksaneet valioliigan menoa.

Kausi meni koko ajan tasaisen hyvin. Tammikuussa oli tosin niin älytön otteluruuhka (ja vannon että kaikki paitsi yksi oli vieraspelejä) ettei koskaan ja ei mitään rajaa. Siinä tuli 7:n ottelun voitoton putki. Loppusaldo oli valioliigan 10:s saldolla 14-12-12 (kotona 9-9-1 ja päästettyjä maaleja vain 7 kotona!). Cupeissa oli heti vastassa puhkut seurat - ja ulos.

Maaleja päästettiin tosi vähän ja tehtiinkin sitten aika säästelijäästi. Bond 13, Jae-Hyon Kim 12, Sharland 10, Lite 7. Aika tasaisesti kierrätin noita koko kauden. Suhteellisen vähillä loukkaantumisilla elettiin. Ratingeissa parhaat oli puolustavaksi keskikenttämieheksi (oikea laita) nostettu Konso-Kanda 7.5, puolustaja Greg Young 7.5 ja heti perässä tuttu arsenaali aikaisemmilta vuosilta (Yusupov, Sharland, Bond)

Mitä yhteistä on seuraavilla seuroilla: Wolverhampton - Blackburn - Everton - Tottenham - Stockport - Middlesborough - Cardiff - QPR - Sunderland? No se tietenkin että eräs Antti Muurinen on käynyt valmentamassa vuoron perään noita seuroja välillä 2007-2014. Eipä tuohon jää edes vuotta/seura.

Ja sitten pommi. Vuoden 2014 MM-turnauksen voitti SUOMI! Voitti karsintalohkonsa (jossa oli mm:ssa Hollanti). Voitti alkulohkon MM-kisoissa. Voitti Saksan välierissä ja voitti Englannin finaalissa. Tuttuja pelaajia vuodelta 2005 oli jäljellä kaksi kappaletta 39v maalivahti J.Jääskeläinen ja 33v hyökkääjä Forssell...onko tämä enne?

Ja sitten toinen pommi. Kiitti mulle riitti. Jo luvattu Lincolnin stadionin laajennus (oli koko ajan ihan täynnä 11000) pantiin seuran toimesta TAAS jäihin (vaikka rahaa oli 30milliä ylimääräistä kassassa). Kun ei taaskaan lisätilaa tullut, vedin boardille uhkavaatimuksen, joka ei auttanut ollenkaan ja josta vähän suututtiinkin. Minä periaatteen miehenä erosin välittömästi Lincolnin managerin pallilta. Nyt riitti. Kolme vuotta+ olen ruinannut ja tyhjät lupaukset riitti.

Oli nimittäin varaa tehdä niin. Paskajoukkueen luotsaaminen valioliigan 10:ksi poiki valinnan vuoden managerikisassa kakkoseksi ja suurilta seuroilta tuli houkuttelevia tarjouksia mennä heitä luotsaamaan. Valinnanvaraa oli Chelsea, Man City, Bolton (jossa se Jässi vielä pelasi!) Southampton sekä Newcastle. Vaihdoin haastemäärää kerralla ja otin Newcastlen pestin iloisena vastaan. Seuran antama tavoite kaudelle 2014-15 on yksiselitteinen: Vain mestaruus kelpaa (apuna lähes 50milliä siirtorahaa). Eli tästä se potkien jatkuu...so long Lincoln, welcome Newcastle ja kausi 2014-15...

CM4: Lincoln historiaa, Newcastle tätä päivää. Premium-liiga 2014-15.

Seuran ja fanien antama tavoite oli: Liigan voitto.

Ja kyllähän seuralla rahaa ja pelaajia oli. Parhaimpana hetkenä 12! pelaajaa meni pelaamaan maajoukkuisiin. Reservin arvo yksinään oli suurempi kuin Lincolnin koko poppoo. Vuosittaisia awardeja kun annettiin niin oli sekä Euroopan että Maailman parhaita minun joukkueessani. Mutta olihan rahalla mällätty. Viikottaiset palkkakulut olivat 1.9milj/euroa. Vanhuskaartini (järjestään kaikki yli 32v) kaipasi ehdottomasti nuorennusta ympärilleen. Nyt kun vuosi on Newcastlella pelattu, olen myynyt ja ostanut surutta pelaajia seurauksena se että palkkakulut/viikko on pudonnut 1.4milliin. Ja vanhimmat (ja kalleimmat) kääkät on saanut mennä (jopa 100000e/viikko ihan paskoista palvelukoti-ikäisistä).

Kauden lopussa tuli pieni (hyökkääjien sarjaloukkaantumisesta johtunut) lipsahdus mutta muuten oli komea ensikausi.

Premium-liigan kolmas. League Cupin voitto, Inter-Continental-Cupin voitto, Champions Cupin voitto, Champions leaguen välierä. Englannilla oli muutenkin paras kausi koskaan. Chelsea voitti premiumin, FA-cupin ja UEFA cupin, Manu oli kakkonen premiumissa ja voitti Champions Leaguen. Saldoni premiumissa oli 19-10-9 (vähiten päästettyjä maaleja ja siis kolmas). Maalinteko tökki joukkueen tähtien toimesta valitettavasti lähes koko kevään.

Pelaajia tuli ja meni ovista ja ikkunoista syistä joita olivat siis a) vanhentunut miehistö b) yritin kopioida Lincolnin pelityylin Newcastlelle. Ihan nappiin ei kyllä taktisesti kausi mennyt (olin vuoden kakkonen manageriäänestyksessä ja helmikuun ykkönen). Muuan Keith Armstrom oli vuoden manageriäänestyksen kolmas... Kesällä 2015 ostoruljanssi jatkui ja nyt viimein alkaa näyttää edes sinne päin hyvältä. 11 milliä maksoin todella tärkeästä paikosta. DMLC Krauss, joka paperilla on silkkaa rautaa..

A. Muurinen lisäsi kaksi joukkuetta lisää valmennettaviinsa: Stoke ja Preston (sitä ennen 9 muuta englannin joukkuetta 2007-2014). Miehen valmentamisperiaate näyttää olevan "ei-tulos ja taas-ulos"

Suomi porskuttaa EM-kisojen alkulohkossa, jonka sisältö on vain unelma Hollanteihin, Saksoihin ja Espanjoihin tottuneille. Suomen EM-karsintalohkon muut maat kun ovat: Turkki, Unkari, Azerbaitsan, Kazahsthan...

LINCOLN update: Seurasin aikaisemmin luotsaamani (2002-2014) joukkuetta ja sen pyristelyä premiumissa: Lincoln tippui sitten selvästi. Joukkueen manageri piti sitkeästi reservissa oman aikani huippunimiä kuten Kain Bond, Michael Webb...vahingonilo oli suuri kun putoaminen varmistui...

Eka kausi ei ollut pettymys. Nyt vain palkeet täysille ensi vuodella premiumin ykköspaikka minulle (eurooppaa unohtamatta).

Yksi keskikenttäpeluri vielä haaviin (vielä 8milliä rahaa siirtobudjettia).

Wayne Rooney on btw Manun kurkopelaajia v. 2015 (teki melkein 35 maalia). CM4:n julkaisuvuonna 2002 ei miehestä taittu vielä tietää mitään (16v silloin). Aika hyvin scoutattu pelintekijöiltä, vai?

CM4: Newcastle kausi 2015-2016, Premium-liiga

Niin väärin niin väärin. Kaudella oli vaikea alku. Kaikki mestarisuosikit kompuroivat ihan kympillä. Minä mukaan lukien.
Kahdeksan pelin jälkeen tilanne oli 3-3-2 ja seuran omistajien paine kasvoi niskassa....mutta sitten valoa pilkahduksittain ja
myös oikein saavikaupalla. Mestarien liigan alkulohko 5-1-0 ja vuodenvaihteen jälkeen NELJÄ vieraspelivoittoa tiukkojen
vääntöjen jälkeen peräkkäin. Kun tilanne oli 18-4-6 oltiin jo toisena premiumissa, vain kaksi pistettä Evertonia perässä...

Mutta tummat pilvet vain kasaantuivat keväällä: Championsliigassa hävittiin ekalla pudotuspelikierroksella vierasmaalisäännölllä
ManU:lle (voitin 4-1 kotona ja sitten väsymis/loukkaantumisrumba pahimmillaan Manun kotipelissä ja 3-0 tappio ja ulos. Saatana
kaikui niin että puoli stadionia kuuli. Samoin tuli Leaque-Cupin finaalissa yllätystappio täysin tuhnun esityksen jälkeen...samoin FA-cupissa
pudottiin KOTIPELISSÄ divaria alemmalle joukkueelle jatkoajalla 3-4...(nyt oli perkeleen vuoro)...
Lisää kiviä kiukaaseen toi kaksi peräkkäistä kirvelevää kotitasuria liigan jumbojoukkueita vastaan (taas oli tärkeimmät hyökkääjät vammasia, mutta
seuran kasvavat talousvaikeudet alkoivat nakertaa myös muiden moraalia (niitä aikaisemman valmentajan antamia järjettömiä palkkoja:
jopa 150000/viikko...). Lopullinen niitti oli häviö kotona liigakärjelle Evertonille 1-3, jossa Evertonilta vielä hylättiin kolme
maalia...Seura ja fanit sanoi hastalavista ja potkut tuli. (Tilalle tuli muuten Keith Armstrom!!!!)

Eli eipä tullut menestystä. Seuran rahatalous kusahti täysin kämmittyyn Champions-liiga tippumiseen. Usko meni myös minulta maaliskuun
vaikeaakin vaikeimpina hetkinä. Newcastlen best-of-all-national-teams vilisi tähtiä mutta ei kuin ei. Maailman parhaaksi vuosi aikaisemmin
valittu (ylihintainen) Alidieri repi nivusensa, oma löytö, mahtava Neil Warner oli joka toinen kuukausi sökönä ja joukkueen yleiesti paras
ja taitavin hyökkääjä Samba oli aina väsynyt. Keskikentälle olin itse löytänyt kaksi mahtavaa kaukolaukojaa, Jankovic ja Ian Robinson jotka
vetivät kauden aikana kaukolaukauksilla puoli tusinaa maalia/lärvi...

Muurinen lisäsi taas kaksi joukkuetta lisää valmennettavasaldoonsa ;)...itse olen saanut jo tarjouksia
siirtyä moniinkin seuroihin. Taidan jättää kylmän ja paskaruokaisen Englannin ja siirtyä Italian liigaan, Serie A:n...
Ruoka ainakin maistuu ja naiset ei näytä Sarah Fergusonilta ja Camillalta....Mutta nyt lomalle ensin...

Pizza, Mafia, Parman kinkku, Berlusconi, Kuumat naiset, Chiantti here we come...

CM4: Perugia. Italian Seria A, kausi 2016-2017 Jouluun asti

Perugia oli juuri päättänyt historiansa parhaan kautensa. 9:s Serie A:ssa. Rahaa oli kukkarossa ja
varsinkin muutama erinomainen hyökkääjä. Sitä sitten tohtoroimaan lähdettiin.

9 milliä siirtorahaa käytettiin DMC Gleesoniin, joka olikin erinomainen, kakkosmaalivahtiin (seuran
kakkosmaalivahti oli vaatimattomat 41 vuotta, sekä meksikaanihyökkääjä Luis Moraan (hintalappu 5.5mil)

Pelaajista huolestutti hasardipuolustus ja todellinen imuri, ykkösmaalivahti Isaksson (SWE) joka tilanteessa
kuin tilanteessa harhaili missä sattuu ja ihan eri paikassa kuin pallo.

Ostettu Luis Mora sitten ennen eka ottelua teki kaksi mieleenpainuvaa tempausta: alkoi valittaa
sopeutumattomuudesta ja repi nivunsensa 2:ksi kuukaudeksi...jess mikä ostos.

Italian liigan meno oli ihan erilaista kuin Englannin vastaava. Hirvittävän vähämaalisia otteluita ja
kotipeleillä oli vieläkin suurempi merkitys. Jännänä yksityiskohtana iso osa maaleista mitä sitten tuli
vastaanotettua/tehtyä oli todella komeita.

REWRITE (Savegame corruption) CM4 Perugia (serie A) kausi 2016-17

Eli kaudesta 2002-2003 Englannin liigassa majaillut valmentaja sai siis Newcastlelta potkut (tilalle Keith
Armstrom joka myös sai aika nopeasti potkut). Hienoisen huilin jälkeen siirryin Italiaan,
Perugian valmentajaksi. Ehdin kauden 2015-16 viimeiseen otteluun, joka tuli kotiin 2-0.
Perugia sijoittui historiansa parhaan tuloksen tehneenä 9:ksi 15-3-16 ja siirtorahaa sai
uusi valmentaja 9 miljoonaa.

Joukkue oli vanha ja monikansallinen. Mm:ssa 2 japanilaista ja 2 kroaattia joiden yhteisikä
oli noin 150vuotta. Pieniä paikkoja hankin joka rooliin ja päästelin vanhoja miehiä eläkkeelle.
Puhkuin ostos oli meksikolainen Luis Mora (5.5milliä, joka oli pieni murheenkryyni: valitteli sopeutumista
ja vietti sairastuvalla enemmän aikaa kuin lusmu jääkäri.

No kausi 2016-17 alkoi todella hyvin, mutta sitten joukkueen kapea materiaali (varsinkin
keskikenttä oli vaikeuksissa yhdenkin loukkaantumisen takia) feedbackasi. Saldo oli kauden
lopussa 14-9-11 ja sijoitus huipputasaisessa Serie A:ssa taas 9:s vain 5 pistettä
kolmossijasta (joukkueen tavoite oli safe midtable position). Eka vierasvoitto tuli vasta
maaliskuussa! Mutta kotona ei tullut koko kautena tappion tappiota (11-6-0 vain 3 päästettyä
maalia kotona!). Italian liiga oli tosi vähämaalinen ja erilainen pelirytmi oikeasti
oli aistittavissa....kaikkien joukkueiden vierassaldot olivat englannin liigaan peilattuna
surkeita.... Joukkueen tähdet olivat hyökkääjä Docente (11 maalia ja ratingin kärki ja fanien valinta),
keskikenttämies Carli, paperinivus Gori ja ostettu Mora. Maalivahti Isakkson oli mahtava
refleksitorjuja mutta mies seikkaili todella monesti lähes puolessa kentässä ja katseli
avuttomana kaaripallojen leijumista maaliin....

Loukkaantumiset vaivasivat pirusti. Ehdottomasti nyt saaduilla 7 millillä siirtorahoja hankitaan
2kpl keskikenttämiehiä ja yksi superhyökkääjä. Tavoite nostetaan 3:n parhaan joukkoon ja pyritään
saamaan edes jotain cup-menestystä. Italiassa on kivaa ja hyvä kauteni huomattiin muuallakin:
Seuraavat joukkueet pyysivät minua valmentajaksi vuoden aikana: AS Roma, Juventus, Liverpool,
West Ham sekä Skotlannin maajoukkue....mutta ei; ensin pikkuseura Perugia mestariksi ja
superseuraksi parissa vuodessa (stadioni on tosin pienehkö 25000 tällä hetkellä).

Ja on kivaa kun on lämmintä ja ei sada!

NEWCASTLE UPDATE: Minut ulospotkinut seura tumpeloi, joka rintamalla (mahdottomasti vahingoniloa). Premiumissa
sijoitus vasta 10:s ja Champions-liigassakin vaikeaa...heheh! Harmittaa että Newcastle-ajan omilla löydöillä
on aika huikeat hintalaput nykyään: Jankovic 33.5mil (osto 7mil), Warner 31.5mil (osto 3milj) sekä Robinson 27mil (osto 8milj)

Managerina on edelleen suomalainen Keith Armstrom...

LINCOLN UPDATE: Muutama kausi sitten jättämäni joukkue on 7:ntenä ykkösdivarissa. Parhaat pelaajat minun ajoilta
ovat edellen ruodussa. Pikkuhiljaa sitä alkaa etääntymään Lincolnista...sniff...

SIVURAIDE 1: Victoria - kuinka Transvaalia pärjäsi 1836-1920 kun valtion lankoja veteli MIKKO I SUURI

Transvaalia eli nykyisen Etelä-Afrikan pohjoisosa sai johtajakseen Mikko I Suuren. Vuosi oli 1836 ja kovin oli
supervaltioihin verrattuna köyhä maa. Teollisuutta oli tasan nolla. Lukutaitoprosentti about 20 ja ainoat
asiat mitä maasta tuotteita irti sai oli viljaa ja lampaita. Väestöä oli noin puoli miljoonaa, joista se lukutaidoton
osa oli tummahipiäisiä orjan hommissa. Aatelisto ja muu laakereiden päällä lekotteleva väestöpohjahan oli hollantilaista
alkuperää. Niin tuttua historiasta.

Rahaa siis valtio teki todella kitsaasti. Jouduin laittamaan hillittömät tullit joka suuntaan jotta edes vähän verotuloja
pukkaisi valtion kassaan ja jotta jonkin verraan koulutukseen ja tieteeseen panostamalla yön timot oppisivat lukemaan.
Naapurimaita oli Portugalin siirtovaltio, minimaa Zululand ja pari pientä provinssin kokoista pikkuvaltiota + englannin siirtomaita.

Koska Transvaalia oli pelkkää sisämaata, otin heti kaukaiseksi tavoitteeksi vallata Zululandin, jotta
merille pääsisi.

Eipä ollut rahaa kehittää valtiota. Vaikka Transvaaliassa oli monipuoluejärjestelmä niin käytännössä se rajoittui
kahteen valtapuolueeseen, joiden suosioprosenttisuhde oli suht muuttumaton 80/20. Onneksi vallassa pysyi se minun
maailmankatsomukseen niukasti enemmän kallellaan oleva puolue. Huomattakoon että tummaihoisella ilmaistyövoimalla ei
ollut äänioikeutta...

Mutta muutaman vuoden päästä jäsähti: DIAMONDS DIAMONDS. Historia siis toisti itseään. Transvaalista löytyi paristakin
provinssista timantteja ja johan lähti vienti laulamaan ja verotulot kasvuun. Nyt riitti rahaa jo enemmänkin tuhlattavaksi
ja pari vuotta rahaa tehneenä oli aika pistää ensimmäinen tehdas pystyyn: Kaikki ovat yllättyneitä että kiitettävän
monista vaihtoehdoista pykälsin sitten Tislaamon/Likööritehtaan pystyyn. Tummat miehet koulutukseen (maksoi pirusti) ja
sitten lähtikin kallis investointi puksuttamaan. Ja maksoihan se sitten itsensä takaisin. Kummasti se menee viina kaupaksi.

Tiede laukkasi myös: kehittelin rautatietä ja erilaisia talouspoliittisia suuntia (mm:ssa pörssi). Rakensin kokeilevan
rautatienkin tuottavuutta parantamaan paremmille teollisuusalueille. Kallista oli, projektin takaisinmaksu oli pirun pitkä...

Naapureiden kanssa olin tosi sovussa ja nyt aloin pikkuhiljaa salakavalasti kokoamaan armeijaa. Sitten kun olin varma että
talous kestää nopean salamasodan (sotilaat ovat tuotannosta pois ja upkeeppimaksut ovat lisäksi hirveitä) niin julistin sodan
Zululandille ja marssin.....ja että turpaan tuli. Eikun valtio velkaiseksi ja 20000 mustaa miestä lisää taistelukentälle ja
uusi yritys. Nyt taipui vastarinta. Kylmästi otin Zululandin hallintaani ja liitin osaksi Transvaaliaa. Nyt oli pääsy merelle. Väestömäärä
kasvoi puolella ja oli tässä vaiheessa (1854) 1.3 miljoonaa.

Nyt valtion kassa alkoi pursuilla rahaa. Zululandin entiset asukkaat suhteellisen ponnettoman kapinayritykseen jälkeen kiltisti asettui
osaansa ja ohjattiin timanttikaivoksille ja viinatehtaaseen. Rahaa tuli exponenttiaalisesti enemmän kassaan kun pelin alussa (menotkin
toki olivat kasvaneet kun väestön kasvaessa sen upkeeppi vaati enemmän ja enemmän - koulutus, ylellisyystarvikkeet etc...

1860-luvun alussa siirsin katseeni pohjoiseen: Rhodesiaan. Hirvittävällä rahasummalla (1864-1873) kolonisoin Rhodesian (normaalia siirtomaapolitiikkaa siis)
josta Englanti ainakin tykkäsi kyttyrää kun sekin sitä yritti mutta minä vain ehdin aikaisemmin = tuntui vain
hyvältä että Englanti tuhlasi turhaan investointeja Rhodesiaan, jonka kolonisoimisprojekti kesti sitten 9 vuotta!!! ja josta tuli
uusi osa kasvavaa Transvaaliaa. Väkiluku kasvoi muutama satatuhatta (yllättäen köh...orjia)...

Ja aikakausi hymyili: Rhodesian 100x Transvaaliaa paremmat luonnosta saatavat resurssit (tupakka, rauta) saivat
rinnalleen todellisen turboboostin. Myös Rhodesiasta löytyi timantteja ja seuraavien vuosien aikana valtion kassasta
rautatiesöitiin lähes koko nyt jo pientä suurempi Transvaalia ja laukattiin tieteessä jo vauhdilla. Tieteessä keskityin
täysin kehittämään taloudellisia, tuotantoteknisiä ja poliittisia suuntia ja jätettiin kaukoviisaasti sotataitoteknologia ja
aseet vähemmälle.

Timantit tekivät hulluksi. Ihan hulluksi. Parissa vuodessa (1883-84) keräsin kunnioitettavan reservin. Olin jo jonkin aikaan
katsellut Madagaskaria "sillä silmällä". Rakensin ensimmäisen laivastoni (pari joukkujen siirtoalusta) ja julistin
sodan Madagaskaria vastaan. Ilman liittolaisia ei alkeellisella maalla ollut mitään jakoja. 30000 miestä riitti valtamaan
ja siirtämään osaksi Transvaaliaa koko saaren. Väestö lisääntyi kerralla 3.7 miljoonaan ja Madagaskarin luonnonvarat
alkoivat pukkaamaan entistä enemmän rikkauksia Transvaalialle. Varsinkin puusta oli ollut aikaisemmin huikea pula johtuen Rautatieverkon parannustöistä.
Kiusalliset kapinatkin loppuivat vuoden parin jälkeen kun rakensin saarelle kaksi tehdasta (sahan ja
huonekalutehtaan). Transvaalia kasvoi, Transvaalia rikastui. Transvaalia vain jaksoi!

1899 oli tilanne se että: Rautatie kattoi koko manner-Transvaalian. Rahaa pukkasi. Lukutaitoprosentti oli jo lähellä 70:ntä. Orjuudesta
ei tosin oltu päästy eroon kun vaaleista toiseen (vaikka oli jo yleinen äänioikeus) sama valtapuolue jatkoi, jonka yksi poliittinen
ohjenuora oli : ei sosiaalisia uudistuksia : eli ei minimipalkkaa, ei yleistä terveydenhuoltoa, ei työaikarajoituksia....oliko tämä minun
valtioni menestyksen avain????

Asukkaita oli 1899 3.9 miljoonaa. Väki oli keskiluokkaistunut vauhdilla kun tehtaat vaativat koulutettua työvoimaa. Lukutaitoprosentti oli lähellä
70:ntä. Mikään ei voi mennä pieleen.
Transvaalin arvostus ulkomaailman silmissä oli kasvanut ekponentiaalisesti. Maassa ja sen osissa oli rauhallista. Työttömyyttä ei ollut. Päin
vastoin timantteja olisi voinut louhia jopa enemmänkin jos vain väkeä olisi riittänyt. Mahtavaa!!!

Mutta historia puuttui peliin. Se oli siinä sitten. Transvaali joutui Englannin kanssa sotaan. Liian rikkaaksi oli Transvaalia päässyt. Liian houkutteleva
oli timanttikenttien kutsu...

VINK1: Kannatti jättää armeijan tekninen tietotaito ja aseet tieteen kehitysvauhdin pohjalle
VINK2: Kannatti jättää puolet armeijasta Madagaskarille - sieltä kun niitä lähti kiireellä laivasto hakemaan oli Transvaalian
purjeveneitä vastassa Englannin höyryllä käyvä sotalaivasto....

Englanti viisaasti hyökkäsi timanttikentille heti alkuun. Taloudellinen selkäranka oli mulle elintärkeä, ilman sitä ei pysty sotimaan. Olihan mulla
kyllä sotamiehiä. Aluksi reilusti enemmän kuin Englannilla. Mutta kun ne oli isoisän ajalta varusteiltaan ja tietotaidoltaan. Tosin pari hetkeä
näytti jopa siltä että saadaan torjuntavoitto kunnes a) Madagaskarillekin hyökkäsi Englanti parin liittolaisen avittavana - sinne meni ja b) Englanti
laivasi 30000 lisäsotilasta todella tiukkaan paikkaan tukemaan taisteluja. Ei voinut mitään. Maakunta kerrallaan Transvaalia menetti
alueita Englannille ja pari kuukautta lisää ja se oli harasoo ja hastalavista. Transvaalia oli menetetty. Mikko I Suuri lähti maanpakoon
mukanaan valtion kassa ja viiskytäpäinen haaremi. Rajalla jäätiin kiinni. Kassa takavarikoitiin. Haaremi takaapäinvarikoitiin ja
Mikko I Suuri pääsi pakkotyöhön lammasfarmille.

Siellä lampaiden kanssa karsinassa sitä sitten muisteli kun kehitysmaasta oli tulla
yksi suurista...oli rahaa, oli lääniä, oli naisia....nyt saa olla tyytyväinen että pystyy kusemaan kivutta....


Back to the Reality - Perugiaaa....

CM4 Perugia Serie A : kausi 2017-18


Ensin pistettiin rahaa haisemaan. Varahyökkääjä Gozzolino (halpa, ok, vaihtomiehen rooli) ja kaksi tyyppiä keskikentälle joista Uruguayn
Gutiezzer oli se kalliimpi (5 milliä). Muuten luotettiin vanhaan. Tähtipelaaja, paperinivus Gori sai lähetteen kuntoutukseen, joka toimi.
Ei yhtään loukkaantumista koko kautena!
Tosin muuten mies kiukutteli kun halusi seuraa vaihtaa mutta ei ollut varaa päästää miestä pois. Pikkuisen muutettiin pelisysteemiä viime kaudesta. Kolmen puolustajan linja joiden yläpuolella DMC, sitten neljä keskikenttämiestä, joista
vahvapotkuinen Carli (tähtipelaajia) oli piilokärjen roolissa. Aloituksessa oli aina kaksi hyökkääjää, mutta varsinkin kotipeleissä usein vaihdoin
kolmannenkin puoliajalla kentälle.

Cupissa tiputtiin todella niukasti puolivälierissä. Harmi.

Mutta liiga kulki. Hieman "hitaahkon" 9-6-6 (sijoitus 8.) alkukauden jälkeen Perugia pelasi seuraavat 11 peliä tappioitta ja Serie A:n
mestaruuskin kävi melkein huulilla. Lopputulos oli kakkossija 18-9-7 (kotona 14-2-1). Iso kiitos edelliskauteen nähden joukkueen ihan
erilaiselle tahtotasolle, joka nosti todella monesti Perugian 0-1 tappiosta viime minuuteilla 2-1 voittoon. Mutta tosiaan hienosti kakkossija
(Lazio ykkönen) ja Euroopan kentät!

Pelaajista erottuivat SC Docente (19 maalia), FRC Gori, SC Mora, DC Jorginho (paras rating) ja AMC Carli. Mmalivahti Isaksson jatkoi
tutulla linjalla. Haamupelastuksia ja sitten joka viidennessä ottelussa ihme seikkailuja joista vaarallisia kaaripalloja. No, liigan vähiten
tuli takaiskuja Perugialle (maaliero 41-19)

Loukkaantumiset vaivasivat todella vähän. Pelikieltojen kanssa olikin sitten enemmän ongelmia. Vanhoja pelaajia lopettaa ja Gori ei ainakaan uusi sopimustaan, joten edessä on maukas
ostoskierros (hyökkääjä, puolustaja ja keskikenttämies). MM-kisat 2018 ovat ovella.
Suomi puolustaa mestaruuttaan (ketjun aikaisempi kohta CM4: Lincoln kausi 2013-2014)

Lincoln on nykyään kakkosessa! Sinne meni. Newcastle tuli nyt toiseksi valioliigassa.

Nyt kesälomalle jalkapallon MM-kisoja katsomaan.

CM4: Perugia, Serie A : Kausi: 2018-19

Suomi jäi sitten MM-kisoissa alkulohkoon. Tasuri Venäjää vastaan mutta muuten isoja tappioita.

Siirtorahaa edellisen kauden Serie A:n kakkossija poiki muhevat 16.5milliä. Yhteensä 12 milliä käytettiin yhteen
puolustajaan ja kahteen keskikenttäpelaajaan, joista toinen hyökkäävä versio oli espanjan maajoukkuekalustoa
ja hinta sen mukainen 8milliä. Nyt oli tilanne se että ykkösjoukkueessa oli varamies käytännössä joka
pelipaikalle, joten Championsliigan aiheuttama otteluruuhka pitäisi olla hyvin hanskassa. Seuran ja fanien
antama tavoite oli yksiselitteinen: Vain mestaruus kelpaa! Mikäs siinä. Miksi hakea kakkossijaa, joka oli
jo viime kaudelta plakkarissa.

Kausi lähti mahtavasti liikkeelle. Marraskuussa tilanne oli se että johdin Serie A:ta ja varmistin Championsliigan
alkulohkon voiton samantien. Mikään ei voinut mennä pieleen! Kaikki meni pieleen!

No mitä tapahtui? Loukkantumisia? - Ei mitään vakavaa
...entä pelikieltosuma? - No, ei oikein niitäkään
...järjetön huono tuuri ja ulosajoja? - No, ei sitten niitäkään....

Joukkue menetti vireettään askel askeleelta ja jopa kotipelit takkusivat hirmuisesti. Ihme häviöitä, ihme
tasureita. Ihme!

Lazio karkasi tavoittamattomiin Serie A:ssa. Cupissa tiputtiin Parmalle. Seura ja fanit alkoivat voitottomien
otteluiden keskellä hermostumaan. Itsekin hermostuin ja kokeilin vaikka mitä, mutta ei...maalinteko muuttui alkukauden
tykityksen jälkeen tervan imemiseksi pillillä.

Sitten helmikuussa tuli pieni piristysjakso ja Perugia pääsi nousemaan Serie A:ssa jo neljänneksi ja vain pari pistettä
kakkossijasta (Lazio johti sarjaa yli 10:n pisteen erolla)....ja sitten tuli Championsliigan neljännesvälieräottelut
(eli kaksiosainen koti+vieraspeli)...vastassa oli helppoa kauraa: Itävallan mestari. Se on töttöröö kun verkot soi....eikös vain?

No ei ei ei ei ei...vieraissa ensin niukka tappio ja sitten kahden viikon päästä kotipeli, jossa Perugia jauhoi 90 minuuttia vastustajan maalilla (tolppia, ohi, tuuripelastuksia, tuhertamista). Huusin raivosta kuin kaivosta, kunnes
raivo vaihtui iloon....73 minuuttia ja vaihtomies Gori tekee maalin....gooooooooooooaaaall!!! JA JOKA SAATANA HYLÄTTIIN!!!! KRAAAAAAKKKK!

Eikä maalia tullut. Perugia murskayllätyksellä tippuu ja niin tippuu Mikko managerin pallilta. Seura antoi sitten potkut!!!!

Seuratonna vaeltelen mä vain en....jotain kyllä nyt uutta keksiä pitää. Mutta ensin lomaa manageroimisesta ja seuraavaksi
taas hieman sivuraiteita....PERKELE!