|
A , B , C , D , E , F , G , H , I , J , K , L , M , O
, P , R , S , T , VW
A
| Ale |
Yleisnimitys eräälle englantilaiselle pintahiivaoluttyypille. Ale-oluita ovat mm. Bitter, Brown Ale, Cream Ale, India Pale Ale, Mild Ale, Pale Ale, Scotch Ale ja Barley Wine. |
| Alt |
Düsseldorfista lähtöisin oleva kuparinruskea pintahiivaolut |
| Aromi |
Oluessa aistittava haihtuva ainesosa. |
| Balling |
Yksikkö, joka ilmaisee prosentteina oluenpanoon käytetyn vierteen uutepitoisuuden. |
| Barley Wine |
Erittäin vahva brittiläinen ale. Sopii vaikka yömyssyksi. |
| Berliner Weisse |
Vehnäolut, jonka syntysijat ovat Berliinissä. Oluen maulle on tunnusomaista happamuus, joka syntyy maitohappobakteerikäymisen vaikutuksesta. Berliner Weisse -oluille on tyypillistä myös alhainen alkoholipitoisuus. |
| Bière de Garde |
Pohjoisranskalainen pintahiivaolut, jota kypsytetään tynnyrissä ennen pullottamista. Oluen väriä verrataan usein meripihkaan. |
| Bitter (Bitter Ale) |
Brittiale, jossa humalan aromi on selvästi aistittavissa. Maultaan kuivahko ja "katkera" (engl. bitter). |
| Bock |
Vahva saksalainen pohjahiivaolut. |
| Brown Ale |
Englantilainen ale, jonka makeus syntyy karamellimaltaasta. |
| Cream Ale |
Yhdysvalloissa valmistettava makeahko ja mieto ale-olut. |
| Doppelbock |
Erittäin vahva bock-olut. |
| Dortmunder |
Dortmundista lähtöisin oleva pohjahiivaolut. Täyteläisempi ja vähemmän humaloitu kuin
pilsner. |
| EBC |
European Beer Color Unit. Euroopan panimoliiton standardisoima mittayksikkö oluen värin määrittelyssä. Mitä pienempi oluen EBC-arvo, sitä vaaleampi olut. |
| Eisbock |
Erittäin vahva saksalainen pohjahiivaolut. Eisbock-olut valmistetaan jäähdyttämällä olut valmistusprosessin aikana alle nollapisteen, jolloin oluen sisältämä vesi jäätyy. |
| Faro |
Belgialaisen lambic-oluen karamelloidulla sokerilla makeutettu versio. |
| Flavori |
Oluen aromin ja maun "suutuntuma". Osa oluen flavorista on aistittavissa tuoksuna. |
| Framboise |
Belgialainen lambic-pohjainen vadelmaolut. Oluelle on tunnusomaista punertava väri. |
| Gueuze |
Uuden ja vanhan lambic-oluen sekoitus. Kun uutta olutta sekoitetaan vanhaan, se alkaa käydä uudelleen. Gueuzelle on tunnusomaista myös pullossa tapahtuva jälkikäyminen. |
| Hiilihappo (hiilidioksidi) |
Muodostuu olueen käymisen seurauksena. Hiilihapon voi aistia oluessa kielellä tuntuvana "pistelynä". |
| Hiiva |
Yksisoluinen sieni, joka muuttaa olutvierteen sisältämän sokerin alkoholiksi ja hiilidioksidiksi |
| Humala |
Oluen mauste. Antaa oluen makuun "katkeran" aromin. Humala on myös oluen luonnollinen "säilöntäaine". |
| India Pale Ale |
Maultaan hedelmäinen ja humalainen vaalea ale-olut. |
| Jälkikäyminen |
Panimotekninen prosessi, jossa olueeseen jääneet uuteaineet pyritään käyttämään alkoholiksi ja hiilidioksidiksi. Kts. pääkäyminen. |
| Kantavierre |
Kantavierteellä tarkoitetaan keittämössä vierteeseen liuenneiden aineiden määrää prosentteina. Esim. kantavierre 12% tarkoittaa, että sataan grammaan vierrettä on
liuennut 12 grammaa sokeria. |
| Keitto |
Vierteen keittäminen ja humalan lisääminen. |
| Kriek |
Tätä olutta saadaan, kun lambic-oluen käymisastiaan lisätään kirsikoita. Tummanpunertavan oluen maussa on selvästi erottuva kirsikkainen aromi. |
| Käyminen |
Prosessi, jossa hiiva muuttaa sokerin alkoholiksi. |
| Kölsch |
Kölnistä lähtöisin oleva kuiva ja vahvasti humaloitu pintahiivaolut. |
| Lager |
Maailman yleisin oluttyyppi. Yleisnimi vaalealle pohjahiivaoluelle |
| Lambic |
Belgialainen erikoisuus vehnäoluiden joukossa - eräänlainen "perusolut", jota muuntelemalla syntyy useita muita olutlajeja. Oluen panemisen yhteydessä ei käytetä perinteistä panimohiivakantaa. Olut saa käymiseen tarvittavat hiivasolut ilmassa leijailevista itiöistä. Lambic on maultaan hieman hapan ja siinä on hyvin vähän hiilihappoa. Lambicin eri muunnokset tunnetaan nimillä kriek, faro, framboise ja gueuze. |
| Lisäaineet |
Oluen makua turmelevan hapen vaikutusta voidaan ehkäistä lisäämällä olueen askorbiinihappoa eli C-vitamiinia. |
| Mallas |
Oluen pääraaka-aine, joka on valmistettu mallasohraa idättämällä ja kuivaamalla. |
| Malt Liquer (Mallaslikööri) |
Erittäin vahva amerikkalainen lager |
| Mild Ale |
Makeahko ja kevyesti humaloitu ale-olut. |
| Münchener |
Maltainen pohjahiivaolut Münchenistä. Oktoberfestin kotikaupungissa pannaan tummaa ja vaaleaa münchener-olutta (Münchener Dunkel ja Münchener Hell). |
| Märzen |
Täyteläinen ja maltainen baijerilainen pohjahiivaolut. Tunnettu myös Oktoberfestin "nimikko-oluena". |
| Mäski |
Maltaan ja veden sekoitus, joka mäskätään. Ylijäävä jäte kuivataan panimossa karjanrehuksi. |
| Mäskäys |
Panimotekninen prosessi, jossa rouhitut maltaat sekoitetaan n. 50-asteiseen veteen ja tärkkelys hajoitetaan maltaan omien entsyymien avulla käymiskelpoisiksi
soke |
| Old Ale |
Tumma ja keskivahva englantilainen ale-olut. |
| Olut |
Käymisprosessin avulla valmistettu alkoholipitoinen juoma, jonka raaka-aineina on käytetty vettä, hiivaa, viljamallasta ja humalaa. |
| Pale Ale |
Kuparinvärinen ja hedelmäinen brittiale. |
| Pintahiiva |
Hiiva, joka nousee käymisen jälkeen käymisastian pinnalle. |
| Pintahiivaolut |
Olut, joka on pantu pintahiivalla. |
| Pilsner (Pils, Pilsener) |
Voimakkaasti humaloitua vaalea lagerolut. Sille on tunnusomaista vaalea väri ja täyteläinen jälkimaku. |
| Pohjahiiva |
Hiiva, joka käymisen jälkeen laskeutuu käymisastian pohjalle. |
| Pohjahiivaolut |
Olut, joka on pantu pohjahiivalla |
| Portteri |
Tumma ja vahva englantilainen pintahiivaolut. Maussa paahtuneisuutta ja jopa "kahvimaisia" sävyjä. |
| Pukkiolut |
Kts. Bock ja Doppelbock. |
| Pastörointi |
Panimotekninen menetelmä, jossa olut kuumennetaan nopeasti +72 asteeseen ja jäähdytetään sen jälkeen +10-12 asteeseen. Pastörointi parantaa oluen säilyvyyttä. |
| Pääkäyminen |
Pääkäymisen aikana suurin osa vierteen sisältämistä uuteaineista (sokeri) muuttuu alkoholiksi ja hiilidioksidiksi. |
| Rauchbier |
Saksalaisen Bambergin kaupungin erikoisuus -
kirjaimellisesti savuista olutta. Tämän tumman pohjahiivaoluen
omintakeinen maku saadaan maltaista, jotka ovat kuivatusvaiheen aikana
kosketuksissa pyökkipuun savun kanssa. |
| Real Ale |
Englantilainen ale-olut, joka jatkaa kypsymistään vielä tynnyrissä.
Real Alea ei pastöroida tai suodateta. |
| Reinheitsgebot |
Vuonna 1516 Baijerissa säädetty oluen puhtauslaki, jonka mukaan oluenpanoon saa käyttää vain mallasta, humalaa, hiivaa ja vettä. |
| Sahti |
Jo vuosisatojen ajan Suomessa valmistettu perinteinen oluttyyppi. Maultaan maltainen, hedelmäinen ja kirpeähkö. Sahti voidaan maustaa katajaoksilla ja humalilla. Suomessa sahtia valmistetaan ohra-, ruis- ja kauramaltaista. |
| Saison |
Belgialainen "kesäolut". Saison-oluille on tunnusomaista hedelmäisyys, happamuus ja suuri hiilihappopitoisuus. Maustetaan joskus yrteillä tai mausteilla. |
| Scotch Ale |
Maltainen ja vahva skottilainen ale-olut. |
| Spontaanikäyminen |
Käymisprosessi, joka tapahtuu luonnon omien hiivojen vaikutuksesta. |
| Stout |
Erittäin tumma, paahtunut ja täyteläinen englantilainen pintahiivaolut. |
| Suodatus |
Varastoinnin jälkeen olut on sameaa, koska se sisältää hiivasoluja ja saostuneita yhdisteitä. Panimo voi käyttää oluen kirkastamiseen esim. piimaasuodatusta. Liukenematon piimaajauhe sekoitetaan olueen ja seos johdetaan suodattimen tiheälle metalliverkolle, johon piimaa, hiivat ja muut oluen sisältämät kiinteät ainesosat tarttuvat. Piimaasuodatus voidaan "varmistaa" vielä levysuodatuksella. |
| Säilytys |
Olut säilyy parhaiten jää- tai viileäkaapissa alle 10 asteen lämpötilassa. |
| Trappistiolut |
Hedelmäisiä, voimakkaita ja sakkaisia pintahiivaoluita. Nimitystä "Trappistiolut" tuotteistaan saa käyttää maailmassa vain kuusi luostaripanimoa. |
| Vesi |
Oluen pääraaka-aine. Puhdistetaan ja käsitellään ennen valmistusprosessia. |
| Vienna |
Itävallasta lähtöisin oleva kullanruskea ja makeahko lager. |
| Vierre |
Mäskäyksessä syntynyt sokeripitoinen liuos, joka käy keiton ja hiivan lisäyksen jälkeen olueksi. Myös kotoisen sahtimme pääraaka-aine. |
| Weizen (Weizenbier) |
Pintahiivalla käynyt saksalainen vehnäolut. Weizenin valmistuksessa käytetään ohramaltaiden lisäksi myös vehnämaltaita. |
| Witbier |
Belgialainen vaalea vehnäolut, joka maustetaan korianterilla ja appelsiininkuorella. |
|
