Kysymyksiä ja vastauksia

Missä sotilastorppa sijaitsi?

Katselmusluettelossa ei kerrota sotilastorpan sijaintia. Katselmuksen tarkoitus oli selvittää miehen kelpoisuus, ei sitä missä hän asui.
Sen sijaan katselmusluettelossa kerrotaan ruodusta vastaavien talollisten nimet ja kotikylät; he vastasivat siitä että ruodussa on kelvollinen sotilas. Näistä tiedoista olen syöttänyt vain kylännimet, mahdollisesti syötän myös talollisten nimet tulevaisuudessa.

Miksi sotilaan puolisoita tai lapsia puuttuu?

Olen käynyt läpi katselmusluetteloita, sotilaiden palkkausluetteloita, rippikirjoja, historiakirjoja ja henkikirjoja. E.m. lähteistä olen keskittynyt lähinnä itse sotilaiden vaiheisiin - toki niistä löytyisi tietoa myös tunnettujen perheenjäsenten myöhemmistä vaiheista. Näiden lisäksi myös lastenkirjoissa, tuomiokirjoissa ja perunkirjoituksissa voidaan mainita vielä lisää perheenjäseniä.

Sotilaiden syntymäpaikat?

Jotkut kirjurit ovat merkinneet kotipaikaksi myös pitäjän, mutta yleensä annetaan vain maakunta tai lääni:

• Österbotten tarkoittaa Pohjanmaata, johon tuohon aikaan kuului myös Kainuu
• Tavastland tarkoittaa Hämettä, mutta lääniin kuului myös nykyinen Keski-Suomi
• Carelen on lähinnä Pohjois-Karjala, mutta voi tarkoittaa myös Käkisalmen lääniä (Vanha Suomi). Myös Kaavi ja Nurmes kuuluivat Karjalaan.

Miksi nimet on kirjoitettu niin monella eri tavalla?

Nimet on kopioitu siinä muodossa kuin ne ovat alkuperäisessä lähteessä (poislukien satunnaiset kopiointi- ja lukuvirheet). Oikeinkirjoitussäännöt eivät olleet siihen aikaan niin tarkkoja; lisäksi kirjuri saattoi soveltaa ruotsin kielen sääntöjä myös suomalaisiin nimiin.

Miksi sotilaiden iät ja pituudet vaihtelevat?

Sotilaiden ikiä, palvelusaikoja, ja pituuksia koskevat sarakkeet ovat yleensä aukeaman keskellä. Kirjan sidoksesta johtuen ne eivät ole aina kunnolla tai selvästi näkyvissä mikrofilmillä. Myös murtolukujen tulkinta aiheuttaa toisinaan ongelmia. Ja onhan alkuperäisessäkin lähteessä aina välillä selviä virheitä.

Huomaa myös: katselmusluetteloissa ei kerrota sotilaiden syntymävuosia. Siellä voidaan kertoa sotilaan ikä (katselmuksen aikaan). Tästä voidaan suunnilleen arvioida syntymävuosi.

Miksi palvelusvuosien määrät eivät täsmää?

Sarakkeessa ei ilmoiteta palvelusaikaa tässä ruodussa, vaan koko rykmentissä (myös toisessa komppaniassa tai ruodussa, tai mahdollisesti eri tehtävässä - vaikkapa rumpalina). Itsellenikin on hiukan epäselvää kertyikö täydennysmiehenä olosta palvelusvuosia. Katso myös edellinen kohta.

Miten sotilasmerkintä tulkitaan?

Ruodun edellisten sotilaiden nimet on yleensä annettu aikajärjestyksessä, ei kuitenkaan aina. Olen normalisoinut tiedot järjestykseen:

• ensin ruodun aikaisemmat sotilaat aikajärjestyksessä (vaaleampi väri),
• ja lopuksi nykyinen (katselmushetkellä ruodussa oleva) sotilas.

Esimerkki:

Tässä Johan Leijon (joka tuli ruodun sotilaaksi 9.4.1749) on ruodussa katselmushetkellä.

Onko katselmusluetteloissa muuta tietoa?

On, riippuu tietenkin katselmuksesta. Esimerkiksi:

• ruodun talonpoikien nimet (olen kirjannut vain kylät. Tulevaisuudessa tietoa voidaan päivittää)
• sotilaan terveydentilaan, kuntoon, ja kunnollisuuteen liittyvää tietoa
• varustukseen ja sen kuntoon liittyvää tietoa
• miten palvelus päättyi: kuollut, kaatunut, karannut, saanut eron, hylätty, esitti toisen miehen tilalleen, jne
• mistä uusi mies tuli: palkattu mies (legokarl), ruodun täydennysmies (vargeringskarl), vapaaehtoinen (volontair), jne

Millaisia käsialat ovat?

Katselmuskirjurit olivat yleensä ammattikirjureita. Lähtökohtaisesti teksti on yleensä selkeämpää kuin esimerkiksi vastaavan ajan rippikirjoissa, osa sivuista on kuitenkin huonommin säilyneitä. Toisinaan käytetään lisäksi sekä saksalaista että nykyaikaista kirjoitustyyliä sekaisin. Esimerkkejä

Miten nämä sivut on muodostettu?

Sotilasasiakirjat ovat arkistossa mikrofilmirullille kuvattuna. Olen kuvannut mikrofilmin lukulaitteelta digikameralla (3 megapikseliä). Kuvista olen syöttänyt katselmus kerrallaan Excel ohjelmaan. Sivut on muodostettu useilla perl skripteillä jotka poimivat tietojoukosta eri tavoilla.

Mitä ongelmia digikuvauksessa on?

Yleensä 3 megapikselin tarkkuus riittää hyvin, koska koko lukulaitteen näytön kokoisia kuvia ei kannata ottaa toisesta syystä: kuva on huomattavasti tummempi reunoilta ja nurkista. Negatiivifilmeillä voi tulla ongelmia valovoiman kanssa - kamera-automatiikka valitsee niin pitkän valotusajan, että kuvaa on vaikea saada tärähtämättä ilman jalustaa.
Huomaa: arkistossa täytyy aina erikseen sopia valokuvaamisesta.

Mitä tarkoittavat alleviivausmerkit (_)?

Jos kyseinen kirjain/numero ei ole näkyvissä (esim. nidoksen taitoksen sisässä), tai en ole onnistunut tulkitsemaan mikä merkki on kyseessä, olen kirjoittanut puuttuvan merkin tilalle alleviivausmerkin.

Miksi osa SSHYn digiarkiston linkeistä ei toimi?

Osa linkeistä on jäsenalueelle.

• Jos olet jo SSHYn jäsen: Kirjaudu sivuille jäsentiedoissa annettujen ohjeiden mukaan.
• Jos et ole vielä SSHYn jäsen: Tässä yksi syy miksi kannattaisi liittyä jäseneksi.

Käännökset

Olen käyttänyt - paremman puutteessa - seuraavia käännöstermejä:

• ruotumies = rote karl, tarkoittaa yleensä jonkun ruotutalon perheenjäsentä joka on otettu sotilaaksi
• ruotutalonpoika = rote bonden, talollinen joka on osallisena ruodun ylläpidossa
• palkkamies = lego karl, ruodun/ruotutalollisten palkkaama (ulkopuolinen) sotilas
• täydennysmies = vargerings karl, kahden ruodun asettamana varalla molempien ruotujen sotilaille. Järjestelmän tarkoituksena oli välttyä siltä että varsinaisen sotilaan tullessa palveluskelvottomaksi (tai kuoltua) joku ruotutalollisten omasta väestä olisi joutunut sotilaaksi, lisää tietoa
• palkattu täydennysmies = vargerings och lego karl
• tilan mies = gårds karl (miten eroaa ruotumiehestä)
• vapaaehtoinen = volontair, yleensä vapaaehtoiset olivat nuoria aatelisten tai virkamiesten poikia jotka tähtäsivät sotilas- tai virkauralle
• kulkumies = lösdrivare, lösa karl, ilman vakituista asuinsijaa
• itsellismies = inhyses karl, itselliset olivat tuon ajan alivuokralaisia

Muut ruotujakoiset joukko-osastot

Sotilastietoja on yleensä ottaen aika vähän internetissä, varsinkin verrattuna kirkonkirjoihin. Tilanne on kuitenkin paranemassa.

• Savon rykmentin muiden komppanioiden ruodut sijaitsevat pääasiassa näissä pitäjissä. Tietoa mikrofilmeistä löytyy täältä. Joitakin katselmuksia löytyy myös skannattuina SSHYn digiarkistosta.
• Linkkejä sotilasaiheisiin sivustoihin löytyy täältä.
• Yleistietoa sotilastietojen skannatuista mikrofilmeistä Ruotsin arkistolaitoksessa löytyy täältä.

Lapsisotilaat?

Tuskin kuitenkaan. 1700-luvulla palvelukseen otettavan ruotusotilaan tuli olla 18 - 36 vuotta vanha. Lisäksi vähimmäispituudeksi oli määrätty 5 jalkaa 8 tuumaa (noin 172 senttiä), josta rajasta tosin jouduttiin tinkimään Itä-Suomessa jos/kun ei löytynyt tarpeeksi pitkiä miehiä.
Silti joillekin sotilaille on katselmuksissa merkitty varsin nuori ikä (joka 4 vuotta). Tässä ei ole kuitenkaan kysymys lapsisotilaista, vaan akortti järjestelmästä:
Virka- ja sotilasjärjestelmässä yleneminen perustui virkaikään. Aateliset ja myös virkamiehet järjestivät omia lapsiaan paperilla (joskaan ei oikeasti käytännössä) ruotusotilaiksi jo hyvinkin nuorella iällä. Tästä kertyi virkavuosia jotka auttoivat myöhempää urakehitystä.
Tietenkin tällainen toiminta oli koko ruotulaitoksen perusidean kannalta vahingollista ...

Mistä löydän suomalaisia ruotusotilaita?

Ruotusotilaista ei ole mitään yhtenäistä tietokantaa. Joitakin sivustoja löydät täältä.

Mistä löydän ruotsalaisia ruotusotilaita?

Monien (ei kaikkien) maakuntien ruotusotilaista löytyy tietoa täältä.

Päivämäärät

Olen normalisoinut päivämäärät muotoon päivä.kuukausi.vuosi (esim. 24.12.1750).

Päivämäärä saatettiin ilmaista hyvin monella eri tavalla. Alla joitakin esimerkkejä:

• d: 24 Dec: 1750 → 24. päivä joulukuuta vuonna 1750
• samma dag → samana päivänä (kuin edellä mainittu tapahtuma)
• d: 24 samma månad → 24. päivä samaa kuukautta (kuin edellä mainittu tapahtuma)
• d: 24 sidstl: Dec: → 24. päivä viimeksikulunutta joulukuuta. Vuosi on pääteltävä asiakirjan päivämäärän mukaan.
• sidste General munstringen → edellisessä pääkatselmuksessa. Päiväys on selvitettävä muualta.

Pituusmitat

Sotilaiden pituuden ilmoittamiseen käytettyjä mittoja olivat tuuma, vaaksa ja jalka. Lisätietoja täältä.

Missä taisteluissa sotilas oli mukana?

Tämä selviää vain varsin harvoin katselmusluetteloista. Yleensä joutuu selvittämään muista lähteistä koko komppanian tai rykmentin toimintaa, jolloin voi katselmusluetteloista päätellä oliko kyseinen sotilas todennäköisesti mukana.

Sen sijaan jos sotilas kuoli tai jäi vangiksi taistelussa, siitä on yleensä merkintä katselmusluettelossa. Taisteluissa haavoittuneista on huomattavasti vähemmän tietoja ellei sotilas tullut sen seurauksena palvelukseen kelpaamattomaksi.

Syötetäänkö Savon rykmentin muut komppaniat?

Minulla ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta syöttää muita kuin Kuopion ja Iisalmen komppanian tietoja.
Muissa komppanioissa on on muutenkin kovin vähän omaan sukututkimukseeni liittyviä henkilöitä.

Opastan mielelläni jos joku muu haluaa syöttää tietoja:

• Jo yksi katselmus- tai palkkaluettelo vie asiaa eteenpäin. Sotilaiden tunnistaminen (ja myös nimien syöttäminen) on helpompaa kun on jotain mihin verrata.
• Kaikkia tietoja ei tarvitse syöttää kerralla. Yksinkertaisimmillaan tarvitaan vain noin 130 ruodun sotilaan etu- ja sukunimi.
• Syöttämänsä tiedot voi asettaa (lisäksi) myös omille kotisivuille - autan tarvittaessa sivujen muotoilussa.

Vanhempi Savon rykmentti?

Savon rykmentti siirtyi uudempaan ruotujärjestelmään vuonna 1695.
Itse en ole kiinnostunut tuota edeltäneen Savon rykmentin sotilaista tai vaiheista.

Olen syöttänyt joitakin vanhemman rykmentin ruodutusluetteloita löytyy Iisalmen ja Kuopion pitäjiin.
Oma näkökulmani ruodutusluetteloihin on kuitenkin yleisemmin henkilöhistoriallinen (nimiluetteloita niistä jotka voisivat joutua ruotusotilaiksi), ei niinkään ketkä loppujenlopuksi olivat sotilaita.

© Väinö Holopainen 2011