Ensinnäkin perusasiaa.
Marsun odotusaika ja synnytys eivät ole mitään ruusuilla tanssimista, joten miettikää tarkoin, josko puuhaan ryhdytte. Pahimmassa tapauksessa, mikä ei suinkaan ole harvinaista, menetätte sekä naaraan että poikaset.
Aikuiset naaraat painavat noin kilon verran ja urokset jonkin verran enemmän. Marsunaaraalla on kiima n. 14-16 vuorokauden välein, kantoaika on 68-72 vrk. Poikuekoko vaihtelee 1-5 poikasen välillä, vaikka yli 3 poikasen poikueet eivät ole kovin yleisiä.
Marsunaaras pitäisi astuttaa ensimmäisen kerran aikaisintaan n. 7 kk:n iässä, jolloin naaras alkaa olla jo aikuisen mitoissa (=paino ainakin lähentelee 1000g) ja viimeistään n. 10 kk:n iässä. Vanhempaa marsua ei ensimmäistä kertaa saa astuttaa tämän ajankohdan jälkeen. Marsunaaraan täyttäessä vuoden ovat lantion luut jo luutuneet kiinni, eivätkä avaudu itse synnytystapahtumaa varten.
Raskausmyrkytykset ovat marsuilla suhteellisen yleisiä. Raskausmyrkytys voi tulla ennen synnytystä tai synnytyksen jälkeen. Itse olen marsunaarailleni antanut raskausmyrkytyksen ehkäisyyn glukoosia (teelusikan kärjellinen juomaveteen vedenvaihdon yhteydessä tiineyden ajan sekä reilu 2 viikkoa synnytyksen jälkeen) ja magnesiumoksidia (tiineysviikot 6-9 murusesta teelusikan kärjelliseen pikku hiljaa annostusta lisäten -> 10. viikolla teelusikan kärjellinen. Synnytyksen jälkeen teelusikan kärjellinen/viikko sen jälkeen vähentäen murusiin 4.viikko synnytyksen jälkeen ei enää magnesiumoksidia.). C-vitamiinia tarvitaan hieman enemmän kuin normaalisti samoin kuin muitakin ravinto-aineita, vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, joten kunnon ruokaa tulee olla saatavilla.
Tiineenä olevan marsun käsittelyssä tulee olla erittäin varovainen. Sen elinympäristö tulisi rauhoittaa häiritsevältä toiminnalta. kantoajan ollessa loppusuoralla, emoa tulee käsitellä erittäin varoen jos laisinkaan. Mikäli poikuemäärä on suuri, niin emon käsittely vaatii jo suurta kokemusta, jottei vahingoita vielä syntymättömiä poikasia.
Liikuntaa ei kuitenkaan sovi unohtaa. Mitä enemmän marsut liikkuvat, sen paremmassa kunnossa ovat niiden lihakset ja näin edesauttavat onnistunutta synnytystä.
Aivan viimeisillään olevan naaraan syömä ravinnonmäärä pienenee, koska mahassa olevat poikaset painavat vatsalaukkua. Nyt painaa vaakakupissa ravinnon laatu enemmän kuin määrä. Viimeisen tiineysviikon aikana naaras syö hyvin vähän, saattaa heittäytyä jopa lähes syömättömäksi.
Uros kannattaa poistaa samasta häkistä hyvissä ajoin ennen synnytystä, koska uros astuu naaraan heti synnytyksen jälkeen tai jopa synnytyksen aikana.
Paria viikkoa ennen synnytystä lantioluut alkavat aueta ja niiden väliin mahtuu 1-2 sormea siitä tietää että H-hetki alkaa olla lähellä. Päivää ennen synnytystä mahtuu kaksi sormea. Joskus taas luut avautuvat vasta aivan synnytyshetkellä.
Naaras synnyttää mielellään omassa rauhassa, yleensä alkuiltana tai aamuvarhaiseen. Keskellä päivääkään ei ole mikään ihme. Tällöin ei ole suotavaa mennä häiritsemään synnytystapahtumaa. Hiljaisia pikatarkastuksia voi kuitenkin varovasti tehdä. Synnytys on käynnissä, kun marsuemo supistusten tahdissa ponnistaa poikasta esiin.
Marsunpoikanen syntyy kalvoissa, joka sisältää nestettä. välittömästi poikasen pään tullessa esiin marsunaaras puree kalvoon reiän, jolloin nesteet valuvat pois ja näin poikanen alkaa itse hengittää. Jos jostain syystä marsuemo ei saa kalvoa heti rikki niin poikanen tukehtuu. Tämä onkin yleisin syy poikaskuolemiin. Poikasten jälkeen syntyvät jälkeiset, jotka emo syö. Jälkeisten syöminen edesauttaa maidon tuotantoa. Emo puhdistaa poikastensa peräpään nuolemalla, joka stimuloi normaalit eritteet liikkeelle.
Marsut ovat pesäpakoisia eli syntyessään ne ovat karvan peitossa, silmät ovat auki ja ne lähtevät heti kipittämään pikkujaloillaan. Maitohampaat ovat vaihtuneet pysyviksi ennen syntymää, joten poikaset voivat heti alkaa syömään kiinteää ruokaa. Se onkin ihmeellistä katsottavaa, kun heti syntymästä toivuttuaan poikaset lähtevät syömään mamin kanssa. Emo keskustelee poikastensa kanssa heikolla äänellä ja samalla nuoleskelee niitä loputtomasti.
Poikaset tulevat sukukypsiksi noin viiden viikon ikäisenä riippuen poikasten ja poikueen koosta. Tässä vaiheessa pitäisi urokset ja naaraat erottaa eri häkkeihin, ettei käy hassusti. Naaraan ja uroksen voi erottaa toisistaan katsomalla ja vertailemalla sukupuolielimien näköä. Naaraan elimet vaikuttavat Y:ltä ja uroksen i:ltä, jos olet epävarma pyydä kasvattajaa tarkistamaan.
Poikasten luovutusikä on n. 6 viikkoa. Tuolloin poikanen on jo oppinut laumassa selviytymiseen tarvittavat säännöt, eikä leimaudu ihmiseen.