Haluan kertoa sinulle tarinan
viime yön kyynelistäni,
mutta kerron sinulle
sadepisaroista auringonpaisteessa.
Sinä sanot etteivät sankarit itke,
mutta niin vain tapahtuu -
enkä voi kertoa siitä sinulle
huomennakaan.
~Tuntematon
Saatoin arvata, että kaipaisin sivua, että moni asia olisi toisin ja vaikeaa ja monimutkaista.
En sitä, että kaikki olisi niin yksinkertaista. Että
autius ei olisi
jossakin, vaan kaikessa, kaikkialla.
Että suru asettuisi taloksi. Että kaipaus tuntuisi
joka hetki.
~Lassi Nummi
Jos voisin henkäistä yhdenkään
itkeä yhdenkään kyyneleen puolestasi,
kärsiä edes hetken surua ja ikävää puolestasi,
mikä sinua auttaisi ja lohduttaisi,
niin sen tekisin!
Mutta sydämessäni olen ajatuksin luonasi ja pyydän sinulle apua, lohdutusta ja voimaa.
~Marleena Ansio
Odottaminen on surullista.
Surullisempaa jos ei odota ketään.
~Eeva-Liisa Manner
Vain pimeässä näkyvät tähdet
vain hiljaisuudessa
kuuluu laulu
~Maaria Leinonen
Kysy keneltä tahansa
varhaisimpia lapsuusmuistoja:
Onnelliset ihmiset muistavat
päällimmäisenä
että joku piti sylissä
onnettomat vain sen
ettei pidetty
~Maaria Leinonen
Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia. Tärkeintä on vain mennä lähellä. Välittää.
Minulla on aikaa ja minua koskettaa se, mitä sinulle kuuluu.
~Hilja Aaltonen
Et tiedä
kunka pettynyt olin,
kuinka surin sinua.
Parempi ettet tiedä.
Et olisi voinut lähteä, olisitko?
~Anna-Kaisa Kivisaari
|
Missä taivas kohtaa meren,
missä sateenkaari koskettaa maata,
siellä minä odotan sinua.
Missä tuuli kuiskaa,
missä uusi tähti syntyy,
siellä olet sinä.
Kaukana toisistamme,
kuitenkin vain ajatuksen päässä.
Astun sateenkaarelle,
tule sinä tuulen mukana minua vastaan.
~Tuntematon
Tänään voi olla tarpeeksi jo se,
että jaksamme ajatella
huomisesta alkavan
uuden alun elämässämme.
Se ei olekaan vähän,
vaan paljon!
Paljon siksi, koska tänään on
niin vähän voimia,
mutta jaksamme
uskoa huomiseen.
~Marleena Ansio
Hän jota rakastin ei ole täällä.
Hän lähti sade hiuksillaan.
Nyt tuuli hiljaa itkee vetten päällä,
ja kylmä kaste peittää maan.
Hän jota rakastin yön syliin lähti.
Hän jossain kulkee yli nurmikon.
Nyt lempeästi loista, taivaan tähti.
Hän ehkä yksinäinen tänään on.
Hän jota rakastin on poissa, poissa,
vaan lämpönsä hän jätti sydämeen.
Näen hahmon heijastuvan ikkunoissa
ja yhä kuulen äänen vaienneen.
Hän jota rakastin käy yli sillan
vaan sydäntäni yhä soittaa hän.
Ja aina saapuessa uuden illan
käyn hänen kanssaan halki pimeän.
Hän jota rakastin – ei ole toista.
Sain kerran lahjan kaikkein suurimman.
En avaruuksista, en maailmoista
voi löytää toista, häntä rakastan.
~Anna-Mari Kaskinen
Olet hattara pilven
ja kukkanen maan
olet lintunen sinisiipi
Nyt sinua kutsui enkelten maa
ja enkelten joukkoon sä liittyä saat
taivaan linnut ja tuulet maan
seuraksesi sinne saat
kipua sä tunne et
hiljaisuutta kuuntelet.
~Tuntematon
|